Cassini kiitää Saturnuksen pinnan läheltä vielä 21 kertaa. Ensimmäisissä kuvissa pinnalta erottui iso pyörremyrsky. Kuva: Nasa
Cassini kiitää Saturnuksen pinnan läheltä vielä 21 kertaa. Ensimmäisissä kuvissa pinnalta erottui iso pyörremyrsky. Kuva: Nasa
Cassini kuvasi ennen loppusyöksyjään Maan yli miljardin kilometrin päästä. Maa on pieni piste renkaiden alla keskellä. Kuva: Nasa
Cassini kuvasi ennen loppusyöksyjään Maan yli miljardin kilometrin päästä. Maa on pieni piste renkaiden alla keskellä. Kuva: Nasa

Luotain sukelsi ensi kertaa Saturnuksen renkaiden ja jättiplaneetan väliin.

Planeettaluotain Cassiniin on saatu yhteys sen jälkeen, kun se oli sukeltanut Saturnuksen renkaiden sisäpuolelle.

Sisärenkaan ja kaasuplaneetan yläpilvien välissä on noin 2 000 kilometrin rako. Sisimpiin renkaisiin oli lennolla lähimmillään matkaa vain 300 kilometriä.

Luotain aloitti näin loppusyöksynsä. Jos kaikki menee hyvin, Cassini lentää renkaiden ja kaasuplaneetta Saturnuksen välistä vielä 21 kertaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Cassinin yli 13 vuotta kestänyt kiertely Saturnuksen ja sen lukuisten kuiden ympärillä päättyy 15. lokakuuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt lennonjohto ottaa sitä isompia riskejä, mitä lähempänä lennon päätöspäivä on. Lentoa ei voi jatkaa lokakuun jälkeen, koska luotaimen ajoaine loppuu.

Lennonjohto odottaa Kaliforniassa planeetan läheltä aivan uudenlaisia ja korkealuokkaisia kuvia. Parhaissa kuvissa näkyy ehkä jopa 150 metrin kokoisia yksityiskohtia.

Cassini on jo lähettänyt joitakin raakakuvia, ja niitä esitellään luotaimen verkkosivuilla.

Cassini kiitää lähellä renkaita parhaimmillaan 124 000 kilometrin tuntivauhtia planeettaan nähden. Jos siihen osuu pienikin jään- tai kivenpala, voi se tuhota laitteita. Siksi luotaimen eteen siirrettiin suojaksi noin nelimetrinen kilpimäinen radioantenni.

Cassiniin ei tämän suojauksen takia saada välillä yhteyttä.

”Yksikään laite ei ole käynyt näin lähellä Saturnusta”, selitti Earl Maize, Nasan Cassinin lennonjohdosta verkkosivuilla.

”Saatoimme luottaa radan suunnittelussa vain niihin ennusteisiin, jotka perustuvat koottuun tietoon Saturnuksen renkaista. Cassini tulikin syöksyn jälkeen esiin erinomaisessa kunnossa.”

Seuraava Cassinin syöksy Saturnuksen kaasukehään on tiistaina 2. toukokuuta.

Nasa kutsuu Cassinin viimeisiä lentoja suureksi finaaliksi, joka on paitsi näyttävä myös tarjoaa uutta tietoa jättiplaneetasta, sen renkaista ja kaasukehästä. Havaintojen avulla voi ehkä määrittää renkaiden iän ja massan.

Mitä enemmän renkailla on massaa, sitä vanhempia ne ovat, ehkä yhtä vanhoja kuin Saturnus itse, kertoo BBC. Massa saadaan selville mittaamalla, kuinka luotaimen kiihtyvyys muuttuu renkaiden lähellä.

Cassinin vauhti voidaan määrittää hyvin tarkasti, vaikka luotain on nyt yli miljardin kilometrin päässä Maasta.

Luotain on lentänyt tähän asti koko ajan renkaiden ulkopuolella eikä ole voinut määrittää renkaiden massaa. Mittauksia häiritsi taustalla iso Saturnus.

Tutkijat yrittävät nyt myös määrittää, mistä renkaat tarkasti koostuvat. Se tiedetään, että ne ovat enimmäkseen vesijäätä.

Jos renkaat ovat hyvin vanhoja eli muodostuneet samaan aikaan kuin Saturnus, sopii ihmetellä, miten ne näyttävät niin uusilta. Voisi kuvitella että niihin on osunut aikojen saatossa meteoriitteja.

Renkaat voivat olla nuoriakin. Ne ovat saattaneet syntyä, kun iso komeetta tuli liian lähelle Saturnusta ja hajosi miljooniin palasiin.

Cassini lähti Maasta matkaan kohti Saturnusta 15. lokakuuta 1997. Se saapui Saturnuksen lähelle keväällä 2004. Sen jälkeen Cassini on kuvannut läheltä Saturnusta ja sen kuita lukemattomia kertoja.

Luotain pudotti myös Huygens-laskeutujan Saturnuksen suurimman kuun Titanin pinnalle tammikuussa 2005.

Sisältö jatkuu mainoksen alla