Kuvan kirkas piste on kaksoistähti Alpha Centauri A & B. Alhaalla oikealla paljon pienempi Proxima Centauri. Kuva on osasuurennos Kentaurin tähdistöstä eteläiseltä tähtitaivaalta (vasen reuna). Kuva: Eso
Kuvan kirkas piste on kaksoistähti Alpha Centauri A & B. Alhaalla oikealla paljon pienempi Proxima Centauri. Kuva on osasuurennos Kentaurin tähdistöstä eteläiseltä tähtitaivaalta (vasen reuna). Kuva: Eso
Alfa Centaurin kolmen tähden kokoja ja värejä vertailussa. Vasemalla oma Aurinkomme. Kuva: Wikimedia Commons
Alfa Centaurin kolmen tähden kokoja ja värejä vertailussa. Vasemalla oma Aurinkomme. Kuva: Wikimedia Commons

Maailman tarkimpiin kuuluva teleskooppi Vlt saa Chilen autiomaahan uusia laitteita.

Eksoplaneettoja aletaan etsiä yhä kiivaammin Auringon lähimmiltä tähdiltä Kentaurin tähdistöstä. Siellä on kolme tähteä, jotka kaikki kiertävät toisiaan: Alfa Centaurit A ja B ja pienempi Proxima Centauri.

Proxima Centaurin läheltä löytyi eksoplaneetta, Proxima b, josta kerrottiin kesällä 2016. Se on tähtitieteen huikeimpia löytöjä.

Lähempää ei eksoplaneettaa voi edes löytää, koska Proxima Centauri on Auringon lähin tähti. Se on vain 4,22 valovuoden päässä Maasta.

Proxima b:n löytyminen muutti eksoplaneettojen etsinnän painopisteen. Katseet kohdistuvat nyt Kentaurin kolmeen lähitähteen, koska tähtitieteilijät uskovat, että eksoplaneettoja löytyy näiltä tähdiltä lisää.

Euroopan eteläinen observatorio Eso on tehnyt sopimuksen, että sen Vlt-teleskooppia Chilen Atacaman autiomaassa varustetaan tähän tarkoitukseen. Se on yksi maailman parhaista teleskoopeista.

Sopimuksen toinen osapuoli on Breakthrough Starshot. Se on yksityinen hanke, joka yrittää lähettää joukon nopeita miniluotaimia Kentaurin kolmelle tähdelle.

Matka kestäisi vain 20 vuotta, koska pienet luotaimet kiihtyisivät lähemmäs valon nopeuksia. Vielä vuonna 2015 puhuttiin yleisesti siitä, että luotaimen matka noille lähitähdille veisi tuhansia vuosia.

Vlt saa kylkeensä uusia laitteita. Esimerkiksi laite Visir kuvaa lähitähtiä infrapunavalossa ja mittaa tähtien spektrejä. Vlt:n pääpeiliä on myös hieman muutettava, jos halutaan että se havaitsee tehokkaammin elämiselle sopivia planeettoja, kertoo verkkolehti Science Daily.

Lisäksi Vlt on luvannut, että se antaa enemmän kaukoputken havainnointi aikaa ekoplaneettojen etsintään. Työ alkaa täysteholla vuonna 2019.

Vlt:lle on pitkä jono, koska tähtitieteilijät haluavat tehdä sen avulla omia tutkimuksiaan.

Breakthrough Starshot perustettiin huhtikuussa 2016, hieman ennen kuin Proxima b löydettiin. Sen päärahoittaja on venäläissyntyinen fyysikko ja sijoittaja Juri Milner.

Eksoplaneetan löytäminen on hyvin vaikeaa, koska erityisesti Kentaurin kaksi suurinta tähteä ovat niin kirkkaita. Ne näkyvät Maahan yhtenä tähtenä, ja kohde on tähtitaivaan kirkkaimpia. Tähden kirkas valo hukuttaa suhteellisen hämärän planeetan näkymättömiin.

Yksi keino välttää häikäisy on tehdä havaintoja infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Siinä näkyy paremmin planeetan lämpö. Tälläkin aallonpituudella emotähti säteilee miljoonia kertoja vahvemmin kuin planeetta.

Etsintää voi parannella myös niin sanotun adaptiivisen optiikan avulla. Koronagrafiassa peitetään kirkkaan tähden valoa keinotekoisen auringonpimennyksen avulla.

Näin tähden ympäristö erottuu paremmin, ja silloin olisi helpompi saada signaali mahdollisilta planeetoilta.

Vlt voi näillä keinoin juuri ja juuri havaita planeetan Kentaurin tähdiltä.

Uudet laitteet rakennetaan optiikkaan ja tähtitieteeseen erikoistuneissa verstaissa Münchenissa Saksassa, Liègessä Belgiassa ja Uppsalassa Ruotsissa.

Eso:n uusi valmistuva eurooppalainen jättiteleskooppi E-elt suunnataan varmaankin kohti Kentaurin tähdistöä heti. Se valmistuu 2020-luvun alussa.

E-elt saa kylkeensä Metis-laiteen. Sen infrapunakamera voi nähdä arviolta Marsin kokoisen eksoplaneetan, jos sellainen kiertää jotakin Kentaurin lähitähteä.

Ensimmäiset eksoplaneetat löydettiin 1990-luvulla. Nyt varmistettuja eksoplaneettoja on yli 3 500. Alan tutkijat ovat melko varmoja, että pelkästään kotigalaksissamme Linnunradassa on miljoonia, jollei jopa miljardeja eksoplaneettoja.