Tämän kuvan Plutoa ympäröivästä usvasta New Horizons nappasi noin kahden miljoonan kilometrin päästä kääpiöplaneetasta. Kuva: NASA/JHUAPL/SwRI
Tämän kuvan Plutoa ympäröivästä usvasta New Horizons nappasi noin kahden miljoonan kilometrin päästä kääpiöplaneetasta. Kuva: NASA/JHUAPL/SwRI
Pluton pinnalla jäätiköt näkyvät liikkuvat samaan tapaan kuin maapallolla. Typpijää on virrannut kuvan ylälaidassa näkyvää kraatterien täplittämää aluetta kohden. Kuva: NASA/JHUAPL/SwRI.
Pluton pinnalla jäätiköt näkyvät liikkuvat samaan tapaan kuin maapallolla. Typpijää on virrannut kuvan ylälaidassa näkyvää kraatterien täplittämää aluetta kohden. Kuva: NASA/JHUAPL/SwRI.
Pluton pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevia. Vasemmalla, Hillaryn vuorten yläpuolella näkyy jäinen Sputnikin tasanko. Vuorten alapuolella on ohut jääpeite ennen tummaa ja kraatterista Cthulhun aluetta. Niiden rajamailla on vaalean aineen täyttämä kraatteri. Oikealla Norgayn vuorten läheisyydessä jäätikössä näkyy monikulmaisia muotoja. Keltainen viiva on noin 50 kilometriä pitkä. Kuva: NASA/JHUAPL/SwRI.
Pluton pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevia. Vasemmalla, Hillaryn vuorten yläpuolella näkyy jäinen Sputnikin tasanko. Vuorten alapuolella on ohut jääpeite ennen tummaa ja kraatterista Cthulhun aluetta. Niiden rajamailla on vaalean aineen täyttämä kraatteri. Oikealla Norgayn vuorten läheisyydessä jäätikössä näkyy monikulmaisia muotoja. Keltainen viiva on noin 50 kilometriä pitkä. Kuva: NASA/JHUAPL/SwRI.

Kaasukehän usvakerros on paksumpi kuin mitä ennakolta osattiin odottaa. Virtaavaa jäätä on aiemmin tavattu vain Maassa ja Marsissa.

New Horizons lähetti viikonloppuna uusia kuvia, joissa paljastuu Pluton kaasukehä.

Pluton pinnan yläpuolella leijailee usvaa kahdessa kerroksessa. Alempi kerros on 50 ja ylempi 80 kilometrin korkeudella Pluton pinnasta.

Aiemmin oli arvioitu, ettei Pluton pinnalla voi muodostua usvaa yli 30 kilometrin korkeuteen.

Mallinnusten perusteella usvaa syntyy, kun Auringon ultraviolettisäteily hajottaa metaanikaasua muun muassa asetyleeniksi ja eteeniksi. Näitä hiilivetyjä New Horizons havaitsi myös mittauksisssaan.

Kun nämä kaasut laskeutuvat Pluton kaasukehän kylmempiin osiin, ne jäätyvät ja syntyy usvaa. Ultraviolettisäteily muuttaa yhdisteitä toliineiksi, jotka osaltaan antavat Plutolle ja muille aurinkokunnan ulommille kiertolaisille niille ominaisen värin.

Viikonloppuna saatiin kuvia myös Pluton pinnan jäätiköistä. Jäätä tietysti arveltiin olevan kääpiöplaneetalla, jonka pinnan lämpötila on noin -229 astetta. Silti jäätiköt yllättivät, kertoo New Horizonsin kotisivu.

Luotaimen Lorri-kamera tallensi jäätiköitä Texasin kokoiselta alueelta, jota on alettu kutsua Sputnikin tasangoksi. Siellä näyttää virranneen jäätä. Jäätiköt ovat ehkä muodostuneet kymmenien miljoonien vuosien aikana.

Jos Pluton ytimessä on vielä lämpöä ajalta, jolloin se muodostui, voi lämpö yhä liikuttaa pintaa, sanoo tutkija Bill McKinnon Washingtonin yliopistosta.

”Tavallinen vesijää ei Pluton kylmyydessä liiku. Mutta jos jää muodostuu typestä, hiilimonoksidista tai metaanista, niin asia on toisin. Nämä jäät ovat geologisesti pehmeitä jopa Pluton oloissa. Ne virtaavat kuin jäätiköt maapallolla.”

Plutosta nimettiin jälleen uusia alueita. Nyt löydetyn Hillary-vuoriston nimi viittaa läheisen Norgayn vuoriston tapaan inhimillisten rajojen koettelun historiaan.

"Vuosien ajan viittasimme Plutoon planetaaristen löytöretkien Everestinä", sanoi New Horizonsin lennon pääsuunnittelija Alan Stern.

"On sopivaa, että maapallon korkeimman vuoren huipulle ensimmäisenä päässeet kiipeilijät Edmund Hillary ja Tenzin Norgay saivat nimensä tälle uudelle Everestille."

New Horizons tarkkailee yhä Plutoa, vaikka se on jo yli 15 miljoonan kilometrin kääpiöplaneetasta. Kuiperin vyöhykkeeltä se mittaa esimerkiksi Pluton pyörimistä akselinsa ympäri. Yksi Pluton päivä kestää 6,4 Maan vuorokautta. Pian New Horizons on saanut mitattua kaksi Pluton vuorokautta.

Lennonjohto sulkee pian laitteet, jotka pitävät luotainta tietyssä asennossa. Vapautuva energia siirretään datan lähettämiseen. Arviolta 3–4 prosenttia datasta on nyt siirretty Maahan.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä