Taiteilija on koonnut kääpiölaneetta Pluton ja sen viisi kuuta samaan kuvaan. Hydra isona vasemmalla. Kuut eivät ole kuvassa oikeassa mittakaavassa, eikä niiden pinnanmuodoista vielä tiedetä juuri mitään. Kerberos on tummempi kuin muut. Lähikuvia saadaan pian. Kuva: 
NASA / M. Showalter
Taiteilija on koonnut kääpiölaneetta Pluton ja sen viisi kuuta samaan kuvaan. Hydra isona vasemmalla. Kuut eivät ole kuvassa oikeassa mittakaavassa, eikä niiden pinnanmuodoista vielä tiedetä juuri mitään. Kerberos on tummempi kuin muut. Lähikuvia saadaan pian. Kuva: NASA / M. Showalter

Luvassa on ainutlaatuisia lähikuvia Plutosta ja sen kuista.

New Horizons -luotain ohittaa kääpiöplaneetta Pluton ja sen viisi kuuta 14. heinäkuuta. Odotettavissa on ainutlaatuisia lähikuvia Plutosta ja sen kuista aurinkokunnan reunalta.

Sitä ennen, kuin pohjatyöksi, tähtitieteilijät ovat tutkineet Pluton kuita ja erityisesti niiden ratoja. Aineistoa tarjosi avaruusteleskooppi Hubblen havainnot.

Kuista Kerberos ja Styx löydettiin niinkin äsken kuin vuosina 2011 ja 2012. Nix ja Hydra havaittiin nekin vasta tällä vuosituhannella eli vuonna 2005.

Pluto ja sen suurin kuu Kharon muodostavat kuin ”kaksoisplaneetan”, jota neljä pienempää kuuta kiertää. Kharon on kuuksi poikkeuksellisen iso, kun sitä vertaa Plutoon.

Pluton kuut eivät ole lukinneet yhtä puoltaan Plutoa kohti, niin kuin esimerkiksi oma kuumme.

Pluton ja Kharonin painovoimakentät vaikuttavat pieniin kuihin vahvasti, ja ne heiluvat radoillaan. Näin sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, tähtitieteen professori Douglas Hamilton Marylandin yliopistosta. Kuiden poukkoilua lisää se, että kaikki pienet kuut eivät ole täysin pyöreitä.

Kuista kolme eli Nix, Styx ja Hydra ovat kuitenkin lukittuneet toisiinsa nähden.

Kuista Kerberos on jostain syystä pinnalta tumma, kun muut kuut ovat vaaleita. Kerberoksen arvoitus voi avautua hieman yli kuukauden kuluttua, kun New Horizons saapuu kuiden ja Pluton lähelle.

Samalla saadaan tarkennusta Pluton ja Kharonin ”suhteeseen”. Tiedosta voi olla apua, kun tähtitieteilijät tutkivat kuinka aurinkokunnan ulkopuoliset planeetat eli eksoplaneetat kiertävät kaksoistähtiä. Ne ovat liian kaukana, jotta niiden kiertämistä voisi selvittää nykytekniikoin.

Pluton kuista ja niiden radoista kertoi tiedelehti Nature.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä