Pluto ja Kharon näyttävät toisilleen koko ajan saman puolensa. Kuva: Nasa
Pluto ja Kharon näyttävät toisilleen koko ajan saman puolensa. Kuva: Nasa
Pluton sydämeksi sanotun alueen ”vasen kammio” kiinnostaa tutkijoita. Alla on ehkä valtameri. Kuva: Nasa
Pluton sydämeksi sanotun alueen ”vasen kammio” kiinnostaa tutkijoita. Alla on ehkä valtameri. Kuva: Nasa

Meri selittäisi Pluton ja sen kuun Kharonin lukitun keskinäisen asennon.

Kääpiöplaneetta Pluton pinnan alla on ehkä kylmä ja sohjoinen valtameri, joka on kymmenien, ehkä satojen kilometrien syvyinen.

Meri selittäisi, miksi Pluto on lukittunut pysyvästi samaan asentoon Pluton suurimman kuun Kharonin kanssa.

Pluton sydämen näköisellä Tombaughin alueella on tasanko on nimeltä Sputnik Planitia. Meri sijaitsisi sen alla Pluton keskivyöhykkeillä. Tasanko on kirkas noin 1 000 x 800 kilometrin kokoinen alue, jossa ei nyt ole kraattereiden jälkiä.

Tuo Pluton jääkuoren alla oleva raskas ja epäsäännöllinen vetinen massa sai mahdollisesti Pluton akselin aikoinaan kallistumaan. Sen takia Sputnik Planitia on nyt suorassa linjassa Kharoniin päin, mutta Pluton toisella puolella.

Planeettatutkijat perustavat arvelunsa tietoihin, jotka Nasan New Horizons -luotain lähetti ohitettuaan Pluton aivan läheltä heinäkuussa 2015.

”Jos vetäisimme suoran linjan Kharonin keskeltä Pluton läpi, tulisi viiva ulos Pluton toisella puolella Sputnik Planitianin alueella”, sanoo James Keane Arizonan yliopistosta BBC:lle. Hän oli yksi kirjoittajista artikkelissa, joka kertoo Nature-tiedelehdessä Pluton oletetusta valtamerestä

Tämä viittaa vahvasti tietynlaiseen kehityshistoriaan. Tutkijat väittävät, että Sputnik Planitia muodostui jossain muualla Pluton alueella. Kun se liikkui, se kallisti kulkiessaan koko kääpiöplaneetan.

”Sputknik Planitianin alueella on enemmän massaa kuin ympäröivillä alueilla. Sen uskotaan kuitenkin syntyneen alkujaan asteroidin iskusta. Alueella oli siis joskus kraatteri. Siksi alueella pitäisi olla vähemmän massaa eikä enemmän”, sanoo professori Francis Nimmo Kalifornian yliopistosta Santa Cruzista. Hän oli myös yksi tutkimusraportin kirjoittajista.

Sputnik Planitianin alla on kuitenkin lukittumisen takia oltava ylimääräistä massaa. Se voi olla vettä, koska vesi on tiheämpää kuin jää. Valtameri olisi siis yksi vahva selitys.

Jos iso avaruuden asteroidi synnytti Sputnik Planitian syvänteen, se myös synnytti paikan, johon esimerkiksi sulanut vesi saattoi ajautua planeetan syvyyksistä. Se olisi ennen pitkää puskenut Pluton kuorta ylöspäin ja olisi aiheuttanut sen, että planeetta olisi kallistunut.

Se selittäisi Sputknik Planitianin lukittumisen Kharonin suuntaisesti.

Valtameri olisi kylmä ja sohjoisen suolainen. Se ei olisi sellaista vettä, jota on maapallon valtamerissä tai Jupiterin jäisellä Europa-kuulla. Näin kommentoi uutista professori Martin Siegert Imperial Collegesta Lontoosta.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?