Pohjoisen pallonpuoliskon järvet menettävät jäänsä entistä aiemmin. Railo Päijänteellä maaliskuussa 2019. Kuva: Henna Siponen
Pohjoisen pallonpuoliskon järvet menettävät jäänsä entistä aiemmin. Railo Päijänteellä maaliskuussa 2019. Kuva: Henna Siponen

Monet järvet lähestyvät jo käännekohtaa, jossa talvista tulee jäättömiä.

Pohjoisen pallonpuoliskon järvet lämpenivät talvikausina 1992–2016 kuusi kertaa nopeammin kuin yhtenäkään aiempana ajanjaksona mittaushistoriassa.

Se selvisi Yorkin yliopiston vetämässä laajassa tutkimuksessa, jonka julkaisi JGR Biogeosciences -tiedelehti.

Lämpeneminen näkyy ennen muuta talvisen jääpeiton ly­hyempänä kestona.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Järvet jäätyivät tarkastelujaksolla keskimäärin 11 päivää myöhemmin kuin sata vuotta aiemmin ja menettivät jäänsä 6,8 päivää aiemmin. Jääpeite jäi siis keskimäärin 17 päivää lyhyemmäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Huolestuttavinta oli kuitenkin muutoksen kiihtynyt nopeus.

Nyt tehty tutkimus oli jatkoa vuonna 2000 julkaistulle tutkimukselle, jossa tarkasteltiin samojen järvien jääpeitteitä vuosina 1846–1995.

Vuosina 1992–2016 mitattu järvien lämpeneminen oli nopeutunut kuusinkertaiseksi mihinkään aiempaan 25 vuoden tarkastelujaksoon verrattuna.

Tutkijoiden arvioiden mukaan jopa 5 700 järveä, muun muassa yhdysvaltalaiset Lake Superior ja Lake Michigan sekä Japanin Suwa-järvi, uhkaavat menettää jääpeitteensä vuosisadan loppuun mennessä, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia.

Erityisen voimakasta lämpeneminen oli Ruotsin ja Suomen järvissä. Tämä selittynee sillä, että niiden järvet olivat pohjoisimpia tutkimuksessa olleita ja pohjoisessa ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja voimakkaammin.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen suurilla järvillä on ollut jäättömiä talvia jo 1990-luvullakin.

”Monet tutkimuksen järvistä lähestyvät käännekohtaa, jossa talvista tulee jäättömiä”, toteaa tutkimusta johtanut apulaisprofessori Sapna Sharma Yorkin yliopiston tiedotteessa.

”Tällä tulee olemaan merkittäviä kulttuurisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia.”

Kulttuurisia vaikutuksia ovat muun muassa liikennöinnin vaikeutuminen, luistelun muuttuminen mahdottomaksi ja uskonnollisten rituaalien estyminen.

Tulevaisuudessa järvien jäätymisen loppumisella tulee olemaan myös taloudellisia vaikutuksia.

Jään määrän väheneminen muuttaa monin tavoin järvien biologiaa ja hydrologiaa. Jään puuttuminen rikkoo esimerkiksi järvien keväistä lämpökerrostuneisuutta, mikä puolestaan vaikuttaa vesikasvillisuuteen.

Tutkijoiden mukaan lämpenemisen vaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta.

Osittain jäiden katoaminen on jo todellisuutta. Esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä on syviä järviä, jotka ovat menettäneet jokatalvisen jäänsä viime vuosikymmenien aikana.

Kaikkiaan ympäri maailmaa koottiin tietoja 60 järvestä.

Niistä 40 oli Pohjois-Amerikasta, 18 Euroopasta ja 2 Aasiasta. Suomesta tutkimuksessa oli mukana 11 järveä, muiden muassa Päijänne, Oulujärvi ja Vesijärvi.

Yhdeksässä järvessä oli tutkimusjakson aikana vähintään yksi jäätön vuosi.

Kaikista järvistä oli mittaustietoa yli sadan vuoden ajalta. Pisimmillään aikasarjat ulottuivat yli 200 vuodelle, ajalle ennen ­teollista vallankumousta.

Tutkimukseen kelpuutettiin mukaan vain järviä, joista mittaustiedot kattoivat vähintään 80 prosenttia edellisestä sadasta vuodesta.

Tutkimuksen yhtenä kirjoittajana on Suomen ympäristökeskuksessa kirjoittamisen aikaan työskennellyt hydrologi Johanna Korhonen.

Hän itse väitteli Suomen vesistöjen hydrologisista muutoksista vuonna 2019.

”Tutkimuksen tulos ei ollut yllätys. Kokonaiskuva maailmalta toistaa aika lailla samoja havaintoja kuin tein itsekin, toki ympäri maailmaa koottuna”, Korhonen huomauttaa.

Hän toimitti uuteen tutkimukseen Suomen järviä koskeneita aineistoja ja osallistui kirjoittamiseen.

Varsinaisen analyysin teki Yorkin yliopiston tiimi. Korhonen pitää sen johtopäätöksiä pätevinä.

”Vaikka meillä jääpeitekausi lyhenee nopeammin kuin ­muualla, lämpeneminen on totta kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutos näkyy järvissä globaalisti.”

SamBody
Seuraa 
Viestejä9027

Siis: odotettavissa ennätyksellinen jäätalvi. Näinhän nämä jutut tapaavat mennä.

Itse asiassa tätähän ennakoi jo arktisen merijään kasvu lokakuussa >28% vs viime vuosi.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

SamBody
Seuraa 
Viestejä9027

Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Esim jouluaaton jäätilanne:

Lainaus:
Kolme aattoa on ollut selvästi tummasilmäisempiä kuin muut. Vuonna 1929 sulana oli jouluaattona peräti 45 % järvialasta, vuonna 2006 noin 42 % ja vuonna 1974 noin 36 %.
https://www.mynewsdesk.com/fi/valtion-ympaeristoehallinto/pressreleases/...

.

Tälle vuosituhannella siis osuu yksi top-3 tapauksista - aivan kuten tilastollisesti sopii odottaakin kun ei varsinaista trendiä ole.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla