Tytöt tuovat työrauhaa luokkaan. Kuva: Sami Kero
Tytöt tuovat työrauhaa luokkaan. Kuva: Sami Kero

Tytöt osaltaan voivat levittää ympärilleen opintoja edistävää kulttuuria.

Pojilla on paremmat lukutaidot kouluissa, joissa on enemmistö tyttöjä. Näin osoittaa alankomaalaisten tutkijoiden tekemä analyysi vuoden 2012 Pisa-tuloksista.

Kaiken kaikkiaan tytöt pärjäävät eri puolilla maailmaa keskimäärin paremmin kuin pojat eri kouluaineissa, muun muassa lukemisessa. Myös vuonna 2012 15-vuotiaille tehdyissä Pisan lukutaitotesteissä tytöt saivat poikia enemmän pisteitä.

Tyttöenemmistö koulussa vahvistaa oppimista entisestään. Siitä hyötyvät molemmat sukupuolet, pojat kuitenkin vielä enemmän kuin tytöt.

Kouluissa, joissa oli tyttöjä yli 60 prosenttia oppilaista, pojat saivat lähes 30 pistettä paremman tuloksen kuin niiden koulujen pojat, joissa tyttöjen osuus oli tuota pienempi.

Piste-ero näiden poikaryhmien välillä oli samaa luokkaa kuin tyttöjen ja poikien piste-erot ylipäänsä.

Poikien yleisesti huonompaa koulumenestystä on selitetty muun muassa poikien erilaisella vertaiskulttuurilla. Poikaporukoissa arvostusta voi saada helpommin uhmaamalla koulun auktoriteettia. Niinpä jotkut tutkijat ovat ehdottaneet poikien motivoimiseksi sitä, että yritetään saada pojat kilvoittelemaan koulumenestyksestä.

Pojilla on yleensä myös vähäisempi sisäinen motivaatio oppia ja heikompi itsehillintä. Siksi heidän opiskeluaan häiritsee enemmän luokan rauhattomuus. Onkin osoitettu, että erityisesti pojat hyötyvät, jos luokassa pysyy järjestys.

Tytöt osaltaan voivat levittää ympärilleen opintoja edistävää kulttuuria. Tyttöenemmistöinen koulu ilmeisesti suosii parempaa työrauhaa, keskittymistä ja motivaatiota pärjätä koulussa, selittävät tutkimuksen tekijät artikkelissaan.

Tyttövaltaisissa luokissa opettajilta menee esimerkiksi vähemmän aikaa kurinpitoon, jolloin aikaa säästyy varsinaisen asian opettamiseen. Lisäksi se, että tytöt suhtautuvat myönteisemmin koulutyöhön, voi kannustaa poikiakin opintoihin.

”Poikien huonompi lukutaito on yleinen ilmiö, ja sen syitä on tutkittu ikävä kyllä liian vähän. Tutkimuksemme osoittaa, että se vahvistuu, kun pojat käyvät koulua, jossa on etupäässä poikia”, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja Margriet van Hek Utrechtin yliopistosta tiedotteessa.

Poikien oppimista voivat haitata myös ammattikoulujen opintolinjojen jakautuminen voimakkaasti sukupuolen mukaan.

Tutkijat tarkastelivat kaikkiaan vuoden 2012 Pisa-tutkimuksen lukutaitotestien tuloksia ja niiden yhteyttä erilaisiin koulun ja sen oppilaiden ominaisuuksiin. Mukana oli kaikkiaan 35 teollisuusmaan testitulokset yli 200000 15-vuotiaalta koululaiselta.

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti School Effectiveness and School Performance.

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.