Äänetön isku onnistuu, koska siivet pilkkovat suuria ilmavirtoja pieniksi puroiksi. Kuva: iStock
Äänetön isku onnistuu, koska siivet pilkkovat suuria ilmavirtoja pieniksi puroiksi. Kuva: iStock

Pöyheän linnun saalistaessa ei kuulu hisahdustakaan.

Yhdysvaltalaisen Lehigh’n yliopiston fyysikko Justin Jaworski kollegoineen tutki pöllöjen lentoa vuonna 2013. Tavoitteena oli hyödyntää niiden hiljaista mekaniikkaa meluttomien lentokoneiden, tuuliturbiinien ja laivojen suunnittelussa. Analyysit paljastivat useita nerokkaita ratkaisuja, joita evoluutio on hionut äänen hiljentämiseen.

Pöllön siivessä on kampamainen jäykkien sulkien rivi, joka pilkkoo siiveniskuissa syntyviä ilmavirtoja pieniksi puroiksi. Pienten pyörteiden ääni on korkeataajuisempaa kuin suurten virtojen ja vaimenee nopeasti.

Takareuna taas on rakenteeltaan joustava, huokoinen ja hapsumainen, mikä vähentää merkittävästi siipien liikkeestä syntyvää ääntä. Tavallisesti juuri siiven kova takareuna tuottaa linnun lentäessä havinaa. Pöllöjen uloimmat pitkät käsisulat ovat niin ikään reunoistaan ripsut.

Lisää ääntä vaimentavat siiven pinnan pehmoiset peitinhöyhenet. Ne luovat samettimaisen maton kaltaisen joustavan mutta rosoisen pinnan, joka eliminoi tehokkaasti ääntä.

Ilmassa pöllöt mielellään liitävät eivätkä iske vauhtia siivillään. Sekin vähentää ääntä, sillä siiveniskut tuottavat enemmän pyörteitä kuin liikkumattoman siiven pintaa pitkin virtaava ilma.

Useimmat pöllöt eivät saalistaessaan tuota hisaustakaan, ennen kuin uhri vinkaisee. Ne istuvat oksalla ja odottavat. Kuunnellessaan ja katsellessaan ne kallistelevat päätään moneen suuntaan. Jos missään ei rapise eikä mikään värähdä, ne vaihtavat paikkaa.

Sarvipöllö ja suopöllö käyttävät toista taktiikkaa, saalistuslentoa. Ne liitelevät pellon yllä ja syöksyvät äkkiä saaliin kimppuun.

Pitkät siivet kantavat kauas

Pöllöt lentävät vaivatta, koska niiden siivet ovat ruumiin kokoon ja painoon nähden suuret. Matkaa tehdessään ne etenevät kuitenkin hitaasti esimerkiksi haukkoihin verrattuna.

Tästä huolimatta suopöllö siirtyy Suomesta talveksi tuhansia kilometrejä etelämmäksi. Myös sarvipöllö on muuttolintu, vaikka osa kannasta talvehtii Suomessa etenkin silloin, kun myyriä on paljon. Kumpikin laji voi myös vaihtaa pesimäaluetta vuosittain.

Muuttopöllöjen siivet ovat kapeammat ja pidemmät kuin muiden, eli ne ovat sopeutuneet kaukolentoon. Joskus muitakin pöllöjä lähtee uusille seuduille nälkää pakoon. Suomalaiset hiiripöllöt liikkuvat itä–länsisuunnassa, ja niitä on tavattu jopa 3 000 kilometrin päässä tavanomaiselta reviiriltään.

 

Lue lisää

Maaliskuun 2018 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto käy läpi pöllön poikkeuksellisia avuja. Aavelennon lisäksi hän selittää, miksei raju pään kierto aiheuta pöllölle aivoinfarktia tai miten tutkijat selvittävät ilmastonmuutoksen vaikutusta pöllöjen oksennuspalloista.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudistuneessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3261
Liittynyt16.1.2016

Pöllö lentää kuin aave

Kerran pikkupoikana keräsin maasta kuusenoksia vesurilla polttopuiksi pienen mäenkumpareen rinteeltä, josta oli ehkä pari vuotta aikaisemmin kaadettu kuusia, ja joka kasvoi risujen välistä siinä vaiheessa pääasiassa heinää ja vadelmanversoa, ja aivan laella oli pieni tiheä reilun metrin korkuinen kuusennäre. Tulin alhaalta ylöspäin ja olin useita tunteja huhkinut, kun tulin kuusennäreen lähelle ja vedin maasta oksaa, joka ulottui kuusen alle. Sieltä nousi täydellisen hiljaisuuden ja rauhallisen...
Lue kommentti
mdmx
Seuraa 
Viestejä4731
Liittynyt23.11.2009

Pöllö lentää kuin aave

Yhtenä yönä n. 15vuotta sitten istuin kuunvalossa peurajahdissa, tornissa keskellä metsää. Uutta lunta puiden päällä ja valkoinen metsä. Siellä hiljaisuus on sellaista että kaupunkielämään tottuneena korvissa kuuluu aluksi huminaa kun taustamelua ei ole. Ja metsästystilanne kun oli, kuunteli jokaista risahdusta ja rasahdusta tarkasti. Kyseessä katettu torni, eli koppi jalkojen varassa n. 5m korkeudella. Aseen piippu oli ampuma-aukosta ulkona. Totaalisen hiljaisuuden keskellä, kuuluu vaimea...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä