Porasiiroja. Kuva: Simon Cragg / Graham Malyon, University of Portsmouth.
Porasiiroja. Kuva: Simon Cragg / Graham Malyon, University of Portsmouth.

Merenkävijöiden kauhu luo uskoa selluloosapohjaisiin biopolttoaineisiin.

Merenkävijät ovat vuosisatoja pelänneet puuta syöviä porasiiroja, jotka edelleen aiheuttavat suurta tuhoa puisissa laitureissa rannikoilla.

Nyt kuitenkin Yorkin ja Portsmouthin yliopistojen tutkijat ovat selvittäneet, kuinka tämä pieni meriäyriäinen kykenee sulattamaan jotakin näennäisesti sulamatonta.

Selvittämällä, mitkä geenit porasiirojen ruoansulatuksessa ilmenevät, tutkijat osoittivat siiran käyttävän entsyymejä, jotka voivat olla avainasemassa jalostettaessa puusta nestemäisiä biopolttonesteitä.

Pnas-lehden julkaisemassa tutkimuksessa professorit Simon McQueen-Mason ja Neil Bruce Yorkista ja tutkija Simon Cragg Portsmouthista paljastavat, että porasiiran ruoansulatusjärjestelmää hallitsevat entsyymit, jotka hyökkäävät puun muodostaviin polymeereihin. Yksi niistä on selluloosaa pilkkova entsyymi, jota ei ole ennen tavattu eläimillä.

Toisin kuin termiiteillä ja muilla puuta syövillä eläimillä, porasiirojen ruoansulatuksessa ei ole mikrobeja apureina. Siksi siirojen täytyy itse tuottaa kaikki entsyymit joita tarvitaan puun pilkkomiseen sokereiksi.

McQueen-Mason sanoi löydöksen tarjoavan ideoita siitä kuinka tämä konversio voitaisiin saada tapahtumaan teollisessa ympäristössä.

Tutkijat Yorkissa perehtyvät nyt näihin entsyymeihin saadakseen selville, kuinka ne toimivat ja voisiko niitä hyödyntää energiateollisissa sovelluksissa. Ehkä jonain päivänä merta kynnetään laivoilla, jotka kulkevat porasiirojen entsyymeillä tuotetuilla biopolttoaineilla.