Tollensejoen pohjasta on löytynyt pronssiesineitä ja työkaluja. Alueella on myös runsaasti ihmisten jäänteitä. Kuva: Volker Minkus
Tollensejoen pohjasta on löytynyt pronssiesineitä ja työkaluja. Alueella on myös runsaasti ihmisten jäänteitä. Kuva: Volker Minkus

Koillis-Saksan Tollensejoessa saattaa maata jopa 700 pronssikautisen soturin jäänteet. Taistelun syy on arvoitus.

Vuonna 1996 kaksi saksalaista amatööriarkeologia käveli Tollense-joen reunaa Koillis-Saksassa, kun he näkivät jotain erikoista.

Joen törmästä törrötti ihmisen käsivarren luu. Luuhun oli uponnut kivinen nuolenkärki, jollaisia käytettiin pronssikaudella.

Kaksikko ilmoitti löydöstä tutkijoille, ja paikalla alkoivat kaivaukset. Paljastui lisää luita, muun muassa nuijalla murjottu kallo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Väkivallan välinekin löytyi luiden joukosta: mudasta nousi 70-senttinen, pesäpallomailaa muistuttanut puinen astalo, joka ajoitettiin yli 3000 vuoden ikäiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sittemmin Tollensen jokilaaksosta on löydetty hurja määrä luita, aseita ja pronssikautisia esineitä. Tällä hetkellä saksalaisten tutkijoiden kokoelmissa on 12 000 luunkappaletta, kymmeniä pääkalloja, viiden hevosen jäänteet ja valtavasti nuolenkärkiä ja muita aseiden ja esineiden jäänteitä.

”Meillä on vähintään 130 kuolleen ihmisen jäänteet, ja olemme avanneet vasta 450 neliömetrin alueen. Se on korkeintaan kymmenen prosenttia koko kerroksesta”, kertoi aluetta tutkinut arkeologi Detlef Jantzen Science-lehdessä pari vuotta sitten.

Luiden omistajat olivat kuollessaan nuoria miehiä, 20–30-vuotiaita. Alueen maaperä on säilönyt luut ja esineet poikkeuksellisen hyvin tuhansien vuosien ajan.

Kaikki viittaa siihen, että noin vuonna 1250 ennen ajanlaskun alkua tällä paikalla on tapahtunut aikansa mittapuulla valtava verilöyly, johon on osallistunut jopa tuhansia sotureita ympäri Pohjois-Eurooppaa.

Luut kertovat raa’asta taistelusta. Kallot on halkaistu nuijalla, luista törröttää nuolenpäitä, kylkiluissa on jälkiä veitseniskuista ja erään lantion vammoista on voitu päätellä, että sen omistaja on seivästetty keihäällä.

Arkeologi Jantzen arvioi taannoisessa haastattelussa, että jos koko alue saadaan kaivettua auki, paikalta saattaa löytyä yhteensä 750 ihmisen jäänteet.

”Se on uskomaton määrä, kun pronssikaudesta puhutaan.”

Jantzen on nyt kollegoineen tehnyt lisätutkimuksia ja löytänyt merkkejä siitä, että tänne kaukaiselle taistelukentälle on vaellettu jopa Etelä-Euroopasta asti.

Antiquity-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Jantzenin ryhmä esittelee pronssiesineitä, jotka he ovat kaivaneet esiin Tollensejoen pohjasta.

Sukeltajat löysivät joesta 31 pronssiesinettä ja työkalua. Ne olivat pakkautuneet joen pohjaan niin lähekkäin, että todennäköisesti työkalut olivat aikoinaan puusta tai kankaasta tehdyssä rasiassa. Rasia on hapertunut ympäriltä aikojen saatossa.

Joesta löytyi muun muassa koivukahvainen pronssityökalu, naskali, taltta, veitsi ja useita pronssinpalasia. Työkalut löytyivät samasta maakerroksesta kuin luujäänteet, ja ne on ajoitettu samanikäisiksi kuin aiemmin löydetyt jäänteet. Todennäköistä on siis, että rasia työkaluineen oli jonkun soturin omaisuutta.

Merkittävää löydössä on se, että tällaisia pronssiesineitä tiedetään tuohon aikaan käytetyn erityisesti eteläisessä Keski-Euroopassa.

Rasiassa oli esimerkiksi pronssista valmistettuja lieriöitä, jotka lienevät olleet jonkin työkalun osa, ja samanlaisia on tuolta ajalta löydetty Keski-Ranskasta ja Etelä-Saksasta. Taistelussa on puolestaan käytetty miekkoja, jollaisia on löydetty Etelä-Saksasta Unkariin ulottuvalta vyöhykkeeltä.

Jo aiemmin hampaiden sisältämiä alkuaineiden isotooppeja tutkimalla on voitu päätellä, että taisteluun on osallistunut väkeä kauempaakin.

Luiden isotoopeista nähdään karkeasti, missä päin henkilö on todennäköisesti viettänyt suurimman osan elämästään. Hampaiden omistajat ovat tutkimusten mukaan muun muassa Skandinaviasta, Etelä-Euroopasta ja nykyisen Puolan ja Pohjois-Saksan alueelta.

Tutkijoiden mukaan työkalulöytö todistaa entisestään, että Tollensen jokilaaksoon on tultu sotimaan satojen kilometrien päästä ellei kauempaakin.

Skandinavian ja Pohjois-Euroopan pronssikautista kulttuuria on pidetty varsin takapajuisena esimerkiksi tuolloisen Välimeren ja Lähi-idän kulttuureihin verrattuna. Egyptin aavikoilla pyramidit olivat seisseet jo 1 300 vuotta ennen kuin tämä taistelu käytiin.

Tuhansien soturien kokoontuminen pitkien matkojen päästä suureen taisteluun osoittaa kuitenkin, että pohjoiseurooppalaiset kansat olivat kenties järjestäytyneempiä kuin on luultu. Joukkojen siirtely on vaatinut koordinointia. Jäänteistä nähdään myös, että taistelussa kuolleet ovat olleet ammattisotilaita, eivät satunnaisia maajusseja.

Miksi tuhannet miehet vaelsivat jopa puolen Euroopan halki taistellakseen ja kuollakseen syrjäisessä jokilaaksossa lähellä Itämeren rantaa? Lähin tuonaikainen asutuskeskittymä sijaitsi satojen kilometrien päässä, eikä Tollensen alueella ole merkkejä suuremmasta asutuksesta.

Ei tiedetä, keitä soturit olivat ja minkä vuoksi he taistelivat. Jokilaaksosta on kuitenkin löydetty merkkejä muinaisesta pengertiestä. Kenties tämä alue on ollut tärkeä kauttakulkureitti etelästä pohjoiseen, joten sen hallinnasta on taisteltu.

Tollensejoen taistelu ajoittuu myös niihin aikoihin, jolloin sodankäynti on todistetusti lisääntynyt Euroopassa ja Välimeren alueella.

Etelä-Euroopalle tyypilliset linnoitusrakennelmat alkoivat hiljalleen levitä myös Pohjois-Eurooppaan, mikä viittaa aiemmin rauhallisena pidetyn, hajanaisen maanviljelyskulttuurin järjestäytymiseen ja tarpeeseen puolustaa itseään sotilaallisesti.

Tollensejoen taistelu näyttää kuitenkin jääneen yksittäiseksi verilöylyksi Pohjois-Euroopan syrjäseuduilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla