Puolet ihmisen proteiineista toimii kaikissa kudoksissa. Kuva: The Human Protein Atlas project
Puolet ihmisen proteiineista toimii kaikissa kudoksissa. Kuva: The Human Protein Atlas project

Proteiinien valossa mutkikkain ihmiselin on maksa.

Solujemme proteiineista on julkaistu suuri selvitys, joka perustuu isoon proteiinien kartastoon. Atlaksessa on tuhansia kuvia kudoksista ja niihin vaikuttavista proteiineista. Tietokanta kertoo, miten proteiinit toimivat ihmisen erityyppisissä kudoksissa ja elimissä, kuten aivoissa, sydämessä ja maksassa.

Tutkijat voivat etsiä kartastosta kohteita nykyisille ja uusille lääkkeille. Se on kaikille avoin. Asiantuntijat uskovat, että kartasto kiihdyttää lääkkeiden kehittelyä. Myös lääkkeiden sivuvaikutusten selvittely helpottuu.

Proteiineja kartoitettiin tutkimalla, mitkä geenit ovat aktiivisia ja mitä kaikkea ne tuottavat, sanoo kartaston valmistumista johtanut mikrobiologian professori Mathias Uhlén. Hän työskentelee Kuninkaallisessa teknisessä korkeakoulussa Ruotsissa.

”Nämä tiedot auttavat lääketeollisuutta. Osoitimme, että 70 prosenttia nykyisistä lääkkeistä vaikuttaa joko solun kalvoissa oleviin tai solusta erittyviin proteiineihin”, Uhlén sanoo.

Lähes puolet ihmisen noin 20 000 geenin tuottamista proteiineista toimii ihmisen kaikissa kudoksissa. Ainakin 3 000 proteiinia on erittyviä ja 5 500 proteiinia on kiinni erilaisissa kalvoissa.

Mutkikkain ihmisen elin näyttää proteiinien valossa olevan maksa. Maksassa on paljon ainutlaatuisia kemiallisia reaktioita.

Proteiinitutkimuksen julkaisi Science-lehti.