Unikin on yhdenlainen poikkeava tajunnantila. Kuva: Emilia Kangasluoma
Unikin on yhdenlainen poikkeava tajunnantila. Kuva: Emilia Kangasluoma

Tuoreen väitölskirjan mukaan epätavallinen tajunnantila saattaa toimia harjoitteluna elämän ongelmien kohtaamiseen.

Muuttuneita tajunnantiloja aiheuttavat psykedeelit voivat edistää mielenhallintaa ja itsetuntemusta, esittää väitöstutkija.

”Psykedeelit ovat eräänlaisia harjoitteluvälineitä”, kertoo Turun yliopistossa väittelevä Levente Móró.

”Ihminen aiheuttaa itselleen vahvan hallusinatorisen tilan, jossa mieli toimii epätavallisesti. Näin hän treenaa selviytymiskeinoja siltä varalta, että joutuu elämässään kohtaamaan poikkeuksellisia tajunnantiloja, kuten järkytyksiä”, Móró kertoo.

Hän tutki väitöstyössään useita erilaisia muuntuneita tajunnantiloja – olivat ne sitten psykedeelien, hypnoosin tai uneliaisuuden aiheuttamia.

Treenivaikutus on mahdollinen selitys Mórón mukaan havainnoille, jotka hän sai kyselytutkimuksessaan Unkarissa. Verkkopohjaiseen kyselyyn vastasi useita satoja psykedeelisten päihteiden, kuten psilosybiinin, LSD:n ja DMT:n käyttäjiä.

Vastaajia lisäksi arvioitiin elämänhallintaan, vaikeuksista selviytymisen keinoihin ja henkisyyteen liittyvillä asteikoilla.

”Tiedostava psykedeelien käyttö oli yhteydessä henkisyyteen ja elämänhallintaan”, Móró kertoo.

Psykedeelit ovat laittomia päihteitä, mutta Mórón mukaan niistä on erittäin vähän ongelmia.

”Alakulttuurin tarkoitus ei ole, että niitä käytetään todella paljon. Yhteisö aika tarkkaan säännöstelee, mitä käytetään ja milloin. Käyttäjät etsivät visioita ja jotain ekstraa, ja tämä tapahtuu aika harvoin.”

Hän muistuttaa, että psykedeelejä on käytetty eri kulttuureissa vuosisatoja ”metafyysiseen etsintään” ja yhteydenpitoon ”toisen ulottuvuuden olentojen” kanssa.

”Aineita ei käytetty viihdetarkoituksessa. Oman alitajunnan kohtaamien tuntitolkulla ei välttämättä ole hauskaa, vaikka saattaakin olla hyödyllistä.”

Tutkijan mukaan psykedeelisistä päihteistä seuranneet haitat eivät riipu aineesta vaan aineen käytöstä.

”Pitää ottaa huomioon ympäristö, jossa sitä käytetään, ja ihminen, joka sitä käyttää.”

Mórón väitöskirja selvitti kokeellisesti toisenlaista epätavallista tajunnantilaa eli hypnoosia.

Yhdessä väitökseen kuuluneessa tutkimuksessa Móró työtovereineen järjesti tilanteen, jossa suuri joukko opiskelijoita hypnotisoitiin yhdellä kertaa.

Lisäksi opiskelijoilta oli kysytty, miten usein he tuntevat uneliaisuutta arjessaan.

Hypnoosi muistuttaa tilaa unen ja valveen rajamailla juuri ennen nukahtamista tai heti heräämisen jälkeen. Hypnoosissakaan valvetietoisuus ei täysin lakkaa ja ihminen voi esimerkiksi vastata hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Hypnoosiherkkyyden ja uneliaisuuden väliltä löytyi yhteys: ihmiset, jotka vaipuivat herkästi hypnoosiin, olivat niitä, jotka myös tunsivat useammin päiväuneliaisuutta.

”Jotkut pystyvät menemään muuntuneeseen tajunnantilaan nopeammin ja tulevat hitaammin takaisin. Sama juttu on uneliaisuuden kanssa. Toiset eivät pysty niin nopeasti skarppaamaan tukevan lounaan jälkeen kuin toiset”, Móró selittää.

Samat neurobiologiset mekanismit ovat hänen mukaansa sekä uneliaisuuden että hypnoosin taustalla.

Mórón väitöskirja on Turun yliopiston verkkosivulla.

Qvistus
Seuraa 
Viestejä5
Liittynyt10.12.2015

Psykedeelit voivat lisätä itsetuntemusta

JPI kirjoitti: Vai vielä itsetuntemusta, hah. Lisäävät korkeintaan harhaisia kuvitelmia itsestä. Esimerkiksi LSD on vaikutuksiltaan lähinnä selkeyttävä. Se tuntuu siltä kuin olisi enemmän hereillä kuin hereillä ollessaan. Omia ajatusrakennelmiaan, käyttäytymistään ja elämänsä ongelmia pystyy tarkastelemaan ikäänkuin itsensä ulkopuolelta. Jos on esimerkiksi kohdellut toisia huonosti, pystyy astumaan heidän saappaisiinsa. Itseni kohdalla LSD paransi parisuhdettani. Aloin kohdella puolisoani...
Lue kommentti
QS
Seuraa 
Viestejä4588
Liittynyt26.7.2015

Psykedeelit voivat lisätä itsetuntemusta

HuuHaata kirjoitti: Qvistus kirjoitti: Ja mitä tulee siihen, että juuri psykedeelien käyttäjiltä kysytään niiden vaikutusta elämänlaatuun. Keneltä sitten pitäisi kysyä miten he kokevat elämänlaatunsa tai itsetuntemuksensa? Mitens käy jos tyypilliseltä heroiinin käyttäjältä kysyy, että onko se parasta ainetta maailmassa. Tottakai on heidän mielestään. Kaikissa huumeissa sama juttu, että käyttäjät mainostavat kuinka päräyttävän hyvää juuri se aine on ja pitäisi laillistaa ja käyttää kaikkiin...
Lue kommentti

Luonnonolojen synnyttämät kulttuurikuplat eriyttivät Suomen murteet, ehdottaa tutkimusryhmä.

Maamme murrejako on syntynyt osaksi luonnonolojen vaikutuksesta, ehdottaa ryhmä kielitieteen ja biologian tutkijoita Turun ja Tampereen yliopistoista.

Varhaiset suomalaiset ovat kehittäneet toistaan eroavia tapoja sopeutua paikallisiin oloihin ja hankkia niistä elantonsa. Tutkijoiden hypoteesin mukaan esimerkiksi erilaiset tavat viljellä maata ovat johtaneet yhteisöjen eriytymiseen, niin että myös niiden kielet erkaantuvat.

Tämä tuottaa murteita ja myöhemmin jopa kokonaisia uusia kieliä.

”Mekanismi voisi olla se, että jos ympäristön erot ovat suuria, ihmiset eivät ole niin paljon tekemisissä kuin, jos he elävät samanlaisissa ympäristöoloissa. Myös muuttoliike on voinut muotoutua luonnonolojen mukaan ”, selittää evoluutiobiologian tutkija Terhi Honkola Turun yliopistosta Helsingin Sanomien jutussa.

Ryhmien väliset kontaktit ja kommunikaatio saattavat ylläpitää yhteisöjen samankaltaisuutta ja pienentää murre-eroja.

Voisi helposti luulla, että maantieteellinen läheisyys lähentää puheenparsia.

Yllättävä havainto ryhmän tutkimuksessa kuitenkin oli, että koko Suomen murrejaossa maantieteellisellä etäisyydellä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, miten erilaisia murteet ovat.

Vierekkäisiin murrealueisiin kuuluvat voivat puhua hyvin erilaista murretta. Toisaalta samanlaista murretta voivat puhua ihmiset, jotka elävät eri puolilla maata.

Jyrkkä murreraja kulkee esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan murteen ja niin sanotun savolaiskiilan välissä, vaikka puhujat elävät vieretysten.

Tilaisuuden levittäytymiseen antoi se, että savolaisten harjoittama kaskiviljely mahdollisti siirtymisen uusille asuinalueille helpommin kuin lännessä harjoitettu peltoviljely. Kaskiviljelijät raivasivat ja lannoittivat pellon polttamalla metsän.

”Ihmisten kulttuuri on vaikuttanut siihen, millaisille alueille he ovat olleet valmiita siirtymään”, selittää suomen kielen yliopistonlehtori Unni-Päivä Leino Tampereen yliopistosta.

Kaskenpoltto on tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen tekijä, joka selittää ajan oloon kehittynyttä jakoa itä- ja länsimurteisiin.

Kaskeamista harjoitettiin niin lännessä kuin idässä. Kuitenkin lännessä lähinnä raivattiin peltoja lehtimetsistä ja siirryttiin pian pysyvien peltojen viljelyyn.

Itä-Suomessa sen sijaan kaskenpoltto jatkui kauemmin. Läntiset viljelytekniikat eivät välttämättä sopineet sikäläisiin oloihin. Viljelty kaskiruis ja kaskeamisen menetelmät tuotiin idästä, sillä ne soveltuivat paremmin Itä-Suomen vaikeampaan maastoon.

Itä- ja länsimurteiden lisäksi kolmas suuri kupla löytyy pohjoisesta. Myös pohjoiset murteet on saattanut erottaa omaksi ryhmäkseen elinkeinojen erilaisuus. Karjatalous, metsästys ja kalastus soveltuivat Pohjois-Suomen oloihin paremmin kuin peltoviljely.

Murrerajan pohjoispuolella Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet ovat sanastoltaan lähellä Kainuun murretta.

”Vaikka Kainuun alkujaan asuttivat savolaiset, kontakteja rannikolle on ollut turkis- ja tervakaupan vuoksi niin paljon, että ne ovat lähentäneet näitä murteita toisiinsa”, Leino sanoo.

Kysely

Puhutko itäistä, läntistä vai pohjoista murretta?

Soikea ja litteä Dickinsonia katsotaan nyt kuuluvaksi eläinkuntaan. Kuva: Ilja Bobrovski/Australian National University
Soikea ja litteä Dickinsonia katsotaan nyt kuuluvaksi eläinkuntaan. Kuva: Ilja Bobrovski/Australian National University

Vienanmeren rannalta löytyneestä fossiilista paljastui eläimellisiä piirteitä.

Maailman varhaisin tunnettu eläin on nyt soikea ja litteä otus. Sen fossiilista paljastui kolesterolin ja muiden rasvojen jäänteitä, ja rasva on eläimen tunnusmerkki, tutkijat toteavat tiedotteessa.

Dickinsonia eli noin 558 miljoonaa vuotta sitten. Otus oli ensimmäisiä monisoluisia eliöitä.

Nämä muinaiset eliöt ovat olleet paleontologian suuria arvoituksia. Ediacarakauden oliot ovat Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ylipäätään niin merkillisiä, että niitä voisi pitää toiselta planeetalta tulleina.

Australialaisen Australian National Universityn video näyttää, miten fossiili löytyi ja miltä Dickinsonia ehkä näytti meressä uidessaan.

Dickinsoniat on luokiteltu vuosikymmenien aikana tutkijasta riippuen jäkäliksi, sieniksi, alkueläimiksi tai jopa jonkinlaiseksi kasvien ja eläinten välivaiheeksi. Tai evoluution umpikujaksi.

Nyt ne nousivat eläinkuntaan, kun tutkijat tarkastelivat luoteiselta Venäjältä Vienanmeren rannikolta löytynyttä fossiilia.

Siitä löytyi runsaasti kolesterolimolekyylejä, hyvin paljon enemmän kuin kerrostumista fossiilin ympärillä. Fossiili koostui suureksi osaksi rasvan jäänteistä.

Otus tarvitsi kolesterolia solukalvoihin, australialainen tutkija John Brocks kertoo New Scientistist -lehdessä. Dickinsonialla ei ole havaittu tukirankaa, joten sen keho oli ilmeisesti pehmeä.

Dickinsoniat kasvoivat jopa 1,4-metrisiksi, joskin löydettyjen yksilöiden koko on vaihdellut suuresti. Nyt voidaan sanoa, että suuria eläimiä eli runsaasti jo miljoonia vuosia aikaisemmin kuin on tähän asti arvioitu.

Ediacarakauden jälkeen kambrikaudella eläinkunta monipuolistui suorastaan räjähdyksenomaisesti.

Dickinsonian fossiileja löytyi ensi kerran Australiassa runsaat 70 vuotta sitten. Se paljastui eläimeksi vasta nyt, kun tutkija Ilja Bobrovski tutki hiekkakivestä löytyneen fossiilin ainesosia eikä rakenteita.

Australiasta löytyneet Dickinsoniat ovat kärsineet kovasta kuumuudesta ja eroosiosta. Tarvittiin fossiileja, joissa elollisen jäännökset olisivat säilyneet paremmin.

Bobrovski lensi helikopterilla Vienanmeren rannalle ”karhujen ja hyttysten maille”. Hän kuvailee roikkuneensa jyrkänteellä kymmenien metrien korkeudessa ja hakanneensa hiekkakivestä kappaleita löytääkseen haluamansa fossiilit.