Unikin on yhdenlainen poikkeava tajunnantila. Kuva: Emilia Kangasluoma
Unikin on yhdenlainen poikkeava tajunnantila. Kuva: Emilia Kangasluoma

Tuoreen väitölskirjan mukaan epätavallinen tajunnantila saattaa toimia harjoitteluna elämän ongelmien kohtaamiseen.

Muuttuneita tajunnantiloja aiheuttavat psykedeelit voivat edistää mielenhallintaa ja itsetuntemusta, esittää väitöstutkija.

”Psykedeelit ovat eräänlaisia harjoitteluvälineitä”, kertoo Turun yliopistossa väittelevä Levente Móró.

”Ihminen aiheuttaa itselleen vahvan hallusinatorisen tilan, jossa mieli toimii epätavallisesti. Näin hän treenaa selviytymiskeinoja siltä varalta, että joutuu elämässään kohtaamaan poikkeuksellisia tajunnantiloja, kuten järkytyksiä”, Móró kertoo.

Hän tutki väitöstyössään useita erilaisia muuntuneita tajunnantiloja – olivat ne sitten psykedeelien, hypnoosin tai uneliaisuuden aiheuttamia.

Treenivaikutus on mahdollinen selitys Mórón mukaan havainnoille, jotka hän sai kyselytutkimuksessaan Unkarissa. Verkkopohjaiseen kyselyyn vastasi useita satoja psykedeelisten päihteiden, kuten psilosybiinin, LSD:n ja DMT:n käyttäjiä.

Vastaajia lisäksi arvioitiin elämänhallintaan, vaikeuksista selviytymisen keinoihin ja henkisyyteen liittyvillä asteikoilla.

”Tiedostava psykedeelien käyttö oli yhteydessä henkisyyteen ja elämänhallintaan”, Móró kertoo.

Psykedeelit ovat laittomia päihteitä, mutta Mórón mukaan niistä on erittäin vähän ongelmia.

”Alakulttuurin tarkoitus ei ole, että niitä käytetään todella paljon. Yhteisö aika tarkkaan säännöstelee, mitä käytetään ja milloin. Käyttäjät etsivät visioita ja jotain ekstraa, ja tämä tapahtuu aika harvoin.”

Hän muistuttaa, että psykedeelejä on käytetty eri kulttuureissa vuosisatoja ”metafyysiseen etsintään” ja yhteydenpitoon ”toisen ulottuvuuden olentojen” kanssa.

”Aineita ei käytetty viihdetarkoituksessa. Oman alitajunnan kohtaamien tuntitolkulla ei välttämättä ole hauskaa, vaikka saattaakin olla hyödyllistä.”

Tutkijan mukaan psykedeelisistä päihteistä seuranneet haitat eivät riipu aineesta vaan aineen käytöstä.

”Pitää ottaa huomioon ympäristö, jossa sitä käytetään, ja ihminen, joka sitä käyttää.”

Mórón väitöskirja selvitti kokeellisesti toisenlaista epätavallista tajunnantilaa eli hypnoosia.

Yhdessä väitökseen kuuluneessa tutkimuksessa Móró työtovereineen järjesti tilanteen, jossa suuri joukko opiskelijoita hypnotisoitiin yhdellä kertaa.

Lisäksi opiskelijoilta oli kysytty, miten usein he tuntevat uneliaisuutta arjessaan.

Hypnoosi muistuttaa tilaa unen ja valveen rajamailla juuri ennen nukahtamista tai heti heräämisen jälkeen. Hypnoosissakaan valvetietoisuus ei täysin lakkaa ja ihminen voi esimerkiksi vastata hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Hypnoosiherkkyyden ja uneliaisuuden väliltä löytyi yhteys: ihmiset, jotka vaipuivat herkästi hypnoosiin, olivat niitä, jotka myös tunsivat useammin päiväuneliaisuutta.

”Jotkut pystyvät menemään muuntuneeseen tajunnantilaan nopeammin ja tulevat hitaammin takaisin. Sama juttu on uneliaisuuden kanssa. Toiset eivät pysty niin nopeasti skarppaamaan tukevan lounaan jälkeen kuin toiset”, Móró selittää.

Samat neurobiologiset mekanismit ovat hänen mukaansa sekä uneliaisuuden että hypnoosin taustalla.

Mórón väitöskirja on Turun yliopiston verkkosivulla.

Qvistus
Seuraa 
Viestejä5
Liittynyt10.12.2015

Psykedeelit voivat lisätä itsetuntemusta

JPI kirjoitti: Vai vielä itsetuntemusta, hah. Lisäävät korkeintaan harhaisia kuvitelmia itsestä. Esimerkiksi LSD on vaikutuksiltaan lähinnä selkeyttävä. Se tuntuu siltä kuin olisi enemmän hereillä kuin hereillä ollessaan. Omia ajatusrakennelmiaan, käyttäytymistään ja elämänsä ongelmia pystyy tarkastelemaan ikäänkuin itsensä ulkopuolelta. Jos on esimerkiksi kohdellut toisia huonosti, pystyy astumaan heidän saappaisiinsa. Itseni kohdalla LSD paransi parisuhdettani. Aloin kohdella puolisoani...
Lue kommentti
QS
Seuraa 
Viestejä4348
Liittynyt26.7.2015

Psykedeelit voivat lisätä itsetuntemusta

HuuHaata kirjoitti: Qvistus kirjoitti: Ja mitä tulee siihen, että juuri psykedeelien käyttäjiltä kysytään niiden vaikutusta elämänlaatuun. Keneltä sitten pitäisi kysyä miten he kokevat elämänlaatunsa tai itsetuntemuksensa? Mitens käy jos tyypilliseltä heroiinin käyttäjältä kysyy, että onko se parasta ainetta maailmassa. Tottakai on heidän mielestään. Kaikissa huumeissa sama juttu, että käyttäjät mainostavat kuinka päräyttävän hyvää juuri se aine on ja pitäisi laillistaa ja käyttää kaikkiin...
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1479
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.