Belo Monten patoa rakennetaan Brasiliassa. Kuva: Wikimedia Commons
Belo Monten patoa rakennetaan Brasiliassa. Kuva: Wikimedia Commons

Tutkijat selvittivät uusiutuvien energiamuotojen haitat ympäristölle. Vesivoima on niistä selvästi pahin pilaaja.

Puhtaat energiamuodot – tuuli, aurinko ja vesi – auttavat maapalloa pois ilmaston lämpenemistä kiihdyttävistä fossiilisista polttoaineista. Kuitenkin myös uusiutuvan energian tuottaminen hävittää arvokasta luontoympäristöä tieltään ja aiheuttaa kasvihuonepäästöjä.

Laajinta tuhoa tekevät suuret vesivoimalat, kertoo kansainvälinen tutkimusryhmä. Ryhmä arvioi tuuli-, aurinko- ja vesivoiman rasitusta ympäristölle koko maailmassa.

”Vesivoima on tärvellyt jotkin maapallomme biologisesti rikkaimmista ympäristöistä”, sanoo tutkimuksen yksi tekijä, professori William Laurance australialaisesta James Cookin yliopistosta tutkimustiedotteessa.

”Vesivoimahankkeet merkitsevät niin suurta tuhoa trooppisille sademetsille, etten pidä niitä vihreänä energiana lainkaan”, Laurence jatkaa.

Suuret patohankkeet ja niiden nostamat valtavat patoaltaat eivät aina edes vähennä fossiilisia päästöjä.

Altaiden alle jää metsiä ja muuta kasvillisuutta, joka hajotessaan lisää ilmastoa lämmittävien hiilidioksidin ja metaanin päästöjä ilmakehään.

Varoittava tapaus on Curuá-Unan voimala Brasiliassa, jonka patoallas peittää 72 neliökilometrin alueen. Joka vuosi se tuottaa 3,6 kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin, jos sama sähkö tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla, kirjoittavat tutkijat katsauksessaan.

Vesivoimaloihin liittyy myös muuta rakentamista, kuten teitä ja voimalinjoja, jotka valtaavat lisää tilaa arvokkailta luontoalueilta.

Tutkijat mainitsevat esimerkiksi Brasiliaan valmistuvan Belo Monten patohankkeen. Pääaltaan alle uppoaa 440 neliökilometriä. Lisäksi joen virtaamaa säätämään tehdään toinen pato, joka upottaa veden alle 6140 neliökilometriä metsää. Lopulta vielä neljästä viiteen tuhatta neliökilometriä metsää häviää, kun alueelle muuttaa rakentajia ja muuta väkeä etsimään elantoaan.

Myös muualla Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa suuret patohankkeet uhkaavat luontoa ja luonnon monimuotoisuutta. Vahinko ei rajoitu vain altaiden alle jääviin metsiin vaan ulottuu myös patojen muuttamaan vesiluontoon ja niiden eläimistöön.

Kaikkiaan patoaltaat peittävät koko maailmassa 340000 neliökilomerien alueen eli kutakuinkin Suomen pinta-alan verran. Patoja rakennettiin innokkaasti 1950–1980-luvuilla, mutta tutkijoiden mukaan nyt on meneillään uusi patobuumi.

Yksin Amazonin, Kongojoen ja Mekongjoen alueille suunnitellaan yli 450:aa patoa.

Uusiutuvista energiamuodoista tuuli- ja aurinkovoima saavat paljon puhtaammat paperit.

Suurimpia tuulimyllyjen ekologisia haittoja on tutkijoiden mukaan se, että lintuja ja lepakoita kuolee törmäyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kuoli yhtenä vuonna 600000–880000 lepakkoa ja 573000 lintua tuulimyllyn siipiin. Luku on kuitenkin hyvin pieni verrattuna siihen, miten lintuja kuolee muihin ihmisten tekemiin rakennelmiin tai liikenteeseen.

Vaikka törmäyskuolemien määrät eivät ole suhteessa kovin suuria, jos kanta on pieni, vähäinenkin hävikki voi uhata sitä. Tuulipuiston sijainti ratkaisee paljon. Suomalaiset tutkijat ovat esimerkiksi havainneet, että tuulimyllyt verottavat jonkin verran merikotkien kantaa.

Tuulimyllyt vaikuttavat myös muuttolintujen reitteihin. Lisäksi melu tuulimyllyjen lähellä voi heikentää esimerkiksi lintujen lisääntymistä, koska se peittää linnuille tärkeitä ääniä ympäristössä.

Aurinkovoima kasvaa uusistuvista energiamuodoista eniten. Viime vuonna tuotantokapasiteetti kasvoi peräti kolmanneksen suuremmaksi kuin edellisvuonna.

Aurinkovoiman ekologiset vaikutukset tunnetaan huonosti. Katsauksen mukaan voimalaitoksia on rakennettu ekologisesti herkille aavikkoalueille, mikä on vaikuttanut paikalliseen eläimistöön.

Laitokset pitäisi rakentaa luontoarvoiltaan vähäpätöisille alueille. Sellaista maata on 1,1 miljardia hehtaaria maailmassa. Tuhannesosa siitä riittäisi nykyisen aurinkovoiman kaksinkertaistamiseen.

Aurinkovoiman lisäksi tuulivoima kasvaa voimakkaasti. Tällä hetkellä uusiutuvat energiamuodot tuottavat neljänneksen maapallon sähköstä.

Kovinta vauhtia pitää Kiina. Maa tuottaa 28 prosenttia maailman vesivoimasta, 26 prosenttia aurinkovoimasta ja 35 prosenttia tuulienergiasta.

Tutkimuksen julkaisi Trends in Ecology and Evolution.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.