Ihmisiä Pekingin Kiellytyssä kaupungissa. Kuva: Wikimedia Commons
Ihmisiä Pekingin Kiellytyssä kaupungissa. Kuva: Wikimedia Commons

Somepäivitykset ovat iloisempia, kun kaupungin ilmanlaatu on hyvä.

Ilmansaasteet vähentävät ihmisten onnellisuutta, totesivat tutkijat analysoituaan 144 kiinalaisen kaupungin ilmanlaatua ja niissä tehtyjen somepäivitysten tunnelatauksia.

Tulokset julkaisi tiedelehti Nature Human Behaviour.

Ilmanlaatu on Kiinassa todellinen huolenaihe. Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain jopa 1,1 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa ja 38 miljardin dollarin tappiot kansantaloudelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Saasteilla on myös emotionaalinen hinta. Ihmiset ovat onnettomia, ja se tarkoittaa, etteivät he tee järkeviä päätöksiä”, sanoo tiedotteessa tutkimusryhmää johtanut Siqi Zheng yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston kiinalaisesta tulevaisuuslaboratoriosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aiemmissa tutkimuksissa ilmansaasteiden on huomattu heikentävän terveyden lisäksi ajatustyötä, oppimistuloksia ja työntekijöiden tuottavuutta.

Saasteisimpina päivinä on havaittu myös tavallista enemmän impulsiivista käytöstä ja riskinottoa.

Nyt tutkijat halusivat keskittyä selvittämään ilmansaasteiden mahdollisia yhteyksiä tunne-elämään laajemmin.

Avukseen tutkimusryhmä otti yhden Kiinan suosituimmista sosiaalisista medioista, Twitteriä muistuttavan Sina Weibon.

Tekoälyn avulla ryhmä analysoi puolen vuoden ajalta 210 miljoonaa somejulkaisua, jotka käyttäjä oli geotägännyt eli paljastanut, missä julkaisu on tehty.

Tekoäly niputti samana päivänä samassa kaupungissa tehdyt päivitykset yhteen ja pisteytti niiden keskimääräisen tunnelatauksen asteikolla nollasta sataan.

Tavallisimmin ihmisten onnellisuutta tutkitaan kyselyillä, mutta Zhengin mukaan niillä saatu tieto on päiväkohtaisen tarkastelun kannalta liian epätarkkaa.

Ihmiset kun tuppaavat vastatessaan arvioimaan omaa onnellisuuttaan pitkän ajan kuluessa.

”Sosiaalinen media antaa ajantasaista tietoa ihmisten onnellisuuden tasosta ja tarjoaa myös valtavan määrän dataa suuresta määrästä kaupunkeja”, hän perustelee tiedotteessa.

Tutkimusryhmä yhdisti tunnepisteet Kiinan hallinnolta saatuihin mittaustuloksiin kaupunkien ilmanlaadusta.

Erityisen kiinnostuneita tutkijat olivat pienhiukkasten määrästä.

Nämä halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoiset hippuset ovat ihmisten keuhkoille erityisen vahingollisia.

Lopputuloksena somepäivitysten ilmaiseman tunnelatauksen ja ilmanlaadun väliltä löytyi yhteys: mitä huonompi ilma, sitä pahempi mieli.

Tutkimusryhmä pitää tulosta sikäli odotettavana, että reippaasta kahdeksan prosentin vuotuisesta talouskasvusta huolimatta Kiinan kaupunkilaisten tyytyväisyys ei ole kasvanut odotetusti.

Lisääntyneet ilmansaasteet ovat hinta, jonka kaupunkien asukkaat maksavat talouskasvun mukana lisääntyneestä teollisuudesta, hiilenpoltosta ja autoilusta.

Kiinalaiset yrittävät minimoida haittoja kukin kykynsä mukaan hengityssuojaimilla ja ilmanpuhdistimilla ja välttelemällä ulkona oleilua.

He myös muuttavat vihreämmiksi markkinoituihin taloihin tai jopa paremmasta ilmanlaadusta tunnettuihin kaupunkeihin.

Sitä näillä menetelmillä ei voida sanoa, johtuuko mielialan ja ilmanlaadun välinen yhteys suoraan pienhiukkasista itsestään vai niiden aiheuttamasta stressistä.

Stressin puolesta voisi puhua se, että yhteys oli vahvin kaikista puhtaimmissa ja saastuneimmissa kaupungeissa.

”Tämä voi johtua siitä, että terveydestään ja ilmanlaadusta erityisen huolestuneet ihmiset tapaavat muuttaa puhtaisiin kaupunkeihin, kun taas kaikista saastuneimpien kaupunkien asukkaat ovat tietoisempia pitkäaikaisen saasteille altistumisen vaikutuksista terveyteensä”, Zheng arvioi.

Ilmanlaadun vaikutus onnellisuuteen oli naisilla vahvempi kuin miehillä. Myös hyvät tulot lisäsivät vaikutusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla