Spektrogrammi aikuisen naisen puhenäytteestä. Kuva: <a href=http://en.wikipedia.org/wiki/GNU_Free_Documentation_License>Wikimedia Commons</a>
Spektrogrammi aikuisen naisen puhenäytteestä. Kuva: Wikimedia Commons

Suomalaistutkijoiden kehittämä menetelmä nopeuttaa ääninäytteiden vertailua.

Tietojenkäsittelytieteilijä Ville Hautamäen väitöskirjatyö poiki uuden biometrisen tunnistuksen apuvälineen Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion käyttöön.

Biometrinen tunnistus perustuu tunnistettavan yksilöllisiin ominaisuuksiin, kuten sormenjälkeen tai ääneen. Niitä ei voi varastaa toiselta henkilöltä, mikä on ratkaiseva etu muihin henkilönvarmennuksen menetelmiin verrattuna.

Tänään Joensuun yliopistossa tarkastettava väitöskirja käsittelee automaattista puhujan tunnistusta. Kun puhuja profiloidaan hahmontunnistusmenetelmillä, hänen puhenäytteestään lasketaan yksilöllisiä tunnuslukuja, joista muodostetaan eräänlainen tilastollinen malli. Hautamäki kollegoineen kehitti tähän 120 kertaa aiempaa nopeamman ohjelman.

Rikostutkijat vertaavat menetelmän avulla tuntemattoman rikoksen tekijän ääninäytettä aiemmin kerättyyn tietokantaan. Se soveltuisi myös esimerkiksi kännyköihin, joissa PIN-koodin korvaa käyttäjän ääninäyte.

Väitöksestä kertoi Joensuun yliopiston tiedote.