Insightin omakuva koottiin monesta otoksesta. Laskeutuja on mitannut Marsin sisusta sen päivätasaajan lähellä yli vuoden.
Insightin omakuva koottiin monesta otoksesta. Laskeutuja on mitannut Marsin sisusta sen päivätasaajan lähellä yli vuoden.

Insight-laskeutuja on mitannut jo yli 450 järistystä Marsissa runsaassa vuodessa.

Marsin maaperässä järisee päivittäin. Se on siis seismisesti aktiivinen planeetta.

Näin päättelee joukko planeettatutkijoita tuoreissa raporteissaan. He ovat mitanneet yli vuoden ajan Marsin maanjäristyksiä Insight-luotaimen avulla. Tutkijat sanovat planeetan pinnanalaisia liikahduksia marsinjäristyksiksi.

Mars on järistysten voimassa mitattuna jossain Kuun ja Maan välimaastossa, sanoo Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan johtava tutkija Bruce Banerdt.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tiedelehdet Nature Geosciene ja Nature Communication julkaisivat helmikuun lopulla kuusi tiedeartikkelia Insightin mittauksista. Tuloksia on julkaistu erikseen myös pitkin vuotta 2019.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Insightin seismometri mittasi laskeutujan kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana 174 seismistä ilmiötä, joista raportit syntyivät. Kaikkiaan tutkijat ovat kirjanneet jo 450 järistystä.

Marsin järistykset muistuttavat maapallon heikompia järistyksiä, joita sattuu kaukana mannerlaattojen reunoilta, Banerdt vertaa.

Marsissa ei kuitenkaan ole mannerlattoja, joiden hidas mutta jatkuva liike on maapallolla isojen järistysten syy.

Marsissa järistysten syy on se, että planeetan sisus jäähtyy yhä syntymänsä kuumista alkuhetkistä. Mars syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten.

”Kun planeetta jäähtyy, se supistuu. Silloin Marsin hauraimmat osat uloimmassa kerroksessa lohkeilevat”, Banerdt sanoo.

Yksi aktiivinen alue on noin 1 600 kilometrin päässä paikasta, johon Insight laskeutui.

On jopa mahdollista, että Marsin syvyyksissä on sulaa kiviaineista eli magmaa. Se saattaa jäähtyä yhä, pohtivat planeettatutkijat.

Insight laskeutui Marsin päiväntasaajan lähelle Elysiumin tasangolle 26. marraskuuta 2018.

Laskeutujan tärkein tehtävä on tutkia punaisen naapuriplaneetan sisäosia. Luonnollisesti tehtävään kuului siis myös mitata, onko Marsissa maanjäristyksiä.

Tutkitut järistykset saattoi jakaa kahteen luokkaan. Niistä 150 oli pieniä ja ne aiheuttivat tärinää, joka levisi Marsin kuoren alueella eli pinnan lähellä.

Loput 24 olivat voimakkaampia. Ne lähtivät syvemmältä Marsin vaipasta eri alueilta.

Isot järistykset asettuivat 3–4 magnitudiin eli suuruusluokkaan. Vertauksena kerrottakoon, että Maan päällä vasta 5,5 magnitudin järistys vaurioittaa rakennuksia.

Järistysaaltojen avulla tutkijat saattoivat paikantaa lähtöpaikan. Insightin lennonjohto on tulkinnut järistyksiä niin, että yksikään niistä ei johtunut meteoriitin iskusta Marsin pintaan.

”Radiosignaaleja tutkimalla voimme myös selvittää, kuinka paljon Marsin akseli heiluu. Tästä heilunnasta voi taas päätellä, kuinka iso ja tiheä planeetan ydin Marsin keskellä on”, kertoi Banerdt.

Toiveissa on, että järistysten, lämpömittausten ja muiden mittausten avulla voitaisiin rakentaa kolmiulotteinen kartta Marsin sisuksesta.

Tutkijat haluavat myös tietää, millä nopeudella järistysaallot etenevät Marsin uumenissa. Tieto saataisiin isosta järistyksestä, jossa järistysaalto kiertää koko planeetan.

Koska Marsin läpimitta tiedetään, voisi aallon kiihtyvyyden mitata sen avulla, kertovat tutkijat BBC:n mukaan.

Jos kaikki mittatiedot saadaan, voivat ne lopulta valottaa sitä, miten aurinkokuntamme suunnilleen samankokoiset kiviset planeetat Venus, Maa ja Mars syntyivät ja kehittyivät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla