Muinainen punkki jäi meripihkaan. Kuva on tutkimuksesta.
Muinainen punkki jäi meripihkaan. Kuva on tutkimuksesta.

Punkilla on ikää sata miljoonaa vuotta.

Meripihkaan kivettyneet eläimet ovat melkein kuin valokuvia dinosaurusten ajasta. Nyt Myanmarista on löytynyt kivettynyttä meripihkaa, jonka sisällä on ikivanha punkki.

Pieni otus on imenyt itsensä täyteen dinosauruksen verta ja tarraa yhä kiinni dinosauruksen sulkaan. Muinaisen havupuun pihkaan on ikuistunut hetki sadan miljoonan vuoden takaa.

Meripihkasta on löytynyt aiemmin vanhempiakin ötököitä ja esimerkiksi kokonainen muinainen linnunpoikanen. Nyt löytynyt punkki on ensimmäinen suora todiste siitä, että nämä verenimijät kiusasivat myös muinaisia eläimiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toki tiedetään, että punkkeja oli olemassa jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. On kuitenkin harvinaista, että sekä loiseläin ja kappale sen isäntää ovat kivettyneet samaan pihkanpalaseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat eivät voi olla täysin varmoja, kuuluiko meripihkaan jämähtänyt sulka dinosaurukselle vai eräälle esihistorialliselle linnulle.

Tiedetään, että useat teropodien alalahkoon kuuluneet dinosaurukset olivat höyhenpeitteisiä. Teropodien kuuluisin edustaja on Tyrannosaurus rex. Teropodeista kehittyivät myös nykyiset linnut.

Pihkasta löytynyt punkki on tieteelle uusi ilmestys. Se edustaa aiemmin tuntematonta punkkilajia ja tutkijat antoivat sille nimeksi Deinocroton draculi, Draculan hirmuinen punkki.

Havupuun pihkaan on tarttunut muutakin kiintoisaa. Tutkijat löysivät useita meripihkaan kivettyneitä punkkeja, ja osaan niistä näyttää tarttuneen pieniä karvoja. Näiden karvojen tutkijat arvelevat olevan peräisin erään kuoriaislajin toukasta.

Nämä toukat elävät nykyäänkin lintujen ja nisäkkäiden pesissä ja popsivat pesänhaltijasta varisevaa kuollutta ihosolukkoa ja sulkia. Kun toukkia on paljon, niistä irtoilevat karvat voivat muodostaa pesän pohjalle maton.

Niinpä tutkijat päättelevät, että punkit ovat vierailleet jonkin sulkapeitteisen dinosauruksen pesässä, missä niihin on myös takertunut näitä toukkien karvoja.

Verenimijät karvoineen ja dinosauruksesta tai linnusta irronnut sulka ovat sitten jämähtäneet kiinni puun pihkaan, joka sopivissa olosuhteissa kivettyy ja vuosimiljoonien saatossa kerrostuu merenpohjaan.

Vaikka yksi punkeista on täynnä verta, joka mahdollisesti on peräisin dinosauruksesta, ei ole toivoakaan, että näistä muinaisjäänteistä saataisiin dinosauruksen dna:ta. Perimäaines ei säily ehjänä siinä kivettymisprosessissa, jossa meripihka muodostuu.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.

Reuwen59
Seuraa 
Viestejä86

100 miljoonaa vuotta amberissa, on mahdotonta uskoa, kun ottaa huomioon geologiset prosessit, vulkanismin, mannerliikunnot, maanjaristykset, vuoristojen syntymiset, metamorfoosit ja eroosiot, tulvat, glasiaalikaudet etc. Historiallisella ajalla nayttaa luonon aktiviteetit moni miljoonakertaistuneen. Jos nykyista tahtia on pitanyt 100 miljoona vuotta niin tuolta ajalta ei olisi olemassa kivihiilta vaan grafiittiliuskeita, amberista olisi jaljella vain pienen pienia venyneita grafiitti pilkkuja gneississa, jos niitakaan. Evoluution pitaisi olla dynaamista johtuen mutaatioista DNA/RNA ohjelmistossa ja niiden kirjastoissa kromosomeissa jos olen oikein ymmartanyt.  Mutaatioita tuottavat mm. sateily ja kemikaalit, niin etta luonnonvalinta seuloo niita jatkuvalla prosessilla. 90% mutaatioista ovat fataaleja ja periytyminen jokseenkin epavarmaa. 

Otetaan esimerkki Latimeria Chalumnae, sen fossiileja on loytynyt sedimenttikivilajeista. On hammastyttavaa ettei ko. "elava fossiili" ole kokenut juuri minkaanlaisia rakenteiden muuttumisia, joita pitaisi olla mutaatioiden seurauksina ja paljon. Montako miljoonaa vuotta kului ensimmaiseen tunnistettavaan Latimerian sukuun? Ehka 200 miljoonaa vuotta?

Punkki 100 miljoonaa vuotta amberissa ei nayta muuttuneen miksikaan 100 miljoonassa vuodessa moderniin punkkiin, ei liioin muurahaiset, termiitit, sammakot, sisiliskot, heinasirkat, hamahakit, skorpionit etc. kun niitakin on paljon loydetty ja tasmalleen saman nakoisina kuin tanakin paivana.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5000

Reuwen59 kirjoitti:
100 miljoonaa vuotta amberissa, on mahdotonta uskoa, kun ottaa huomioon geologiset prosessit, vulkanismin, mannerliikunnot, maanjaristykset, vuoristojen syntymiset, metamorfoosit ja eroosiot, tulvat, glasiaalikaudet etc. Historiallisella ajalla nayttaa luonon aktiviteetit moni miljoonakertaistuneen. Jos nykyista tahtia on pitanyt 100 miljoona vuotta niin tuolta ajalta ei olisi olemassa kivihiilta vaan grafiittiliuskeita, amberista olisi jaljella vain pienen pienia venyneita grafiitti pilkkuja gneississa, jos niitakaan. Evoluution pitaisi olla dynaamista johtuen mutaatioista DNA/RNA ohjelmistossa ja niiden kirjastoissa kromosomeissa jos olen oikein ymmartanyt.  Mutaatioita tuottavat mm. sateily ja kemikaalit, niin etta luonnonvalinta seuloo niita jatkuvalla prosessilla. 90% mutaatioista ovat fataaleja ja periytyminen jokseenkin epavarmaa. 

Otetaan esimerkki Latimeria Chalumnae, sen fossiileja on loytynyt sedimenttikivilajeista. On hammastyttavaa ettei ko. "elava fossiili" ole kokenut juuri minkaanlaisia rakenteiden muuttumisia, joita pitaisi olla mutaatioiden seurauksina ja paljon. Montako miljoonaa vuotta kului ensimmaiseen tunnistettavaan Latimerian sukuun? Ehka 200 miljoonaa vuotta?

Punkki 100 miljoonaa vuotta amberissa ei nayta muuttuneen miksikaan 100 miljoonassa vuodessa moderniin punkkiin, ei liioin muurahaiset, termiitit, sammakot, sisiliskot, heinasirkat, hamahakit, skorpionit etc. kun niitakin on paljon loydetty ja tasmalleen saman nakoisina kuin tanakin paivana.

Amberille olisi käynyt noin eli se olisi muuttunut garafiitiksi, jos se olisi joutunut puristuksiin kymmenien kilometrien syvyyteen ja kovaan kuumuuteen mutta ilman happea.

Tämä amberi ei ole joutunut, vaan se on kellutellut aina jossakin pintakerroksissa. Jäätovatpyyhkäisset Suomestakin löysät maat ja jopa löysät kalliotkin mm. Baltiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla