Hävikki on suuri, kun tuotetaan lihaa ruoaksi. Kuva: Kimmo Taskinen HS
Hävikki on suuri, kun tuotetaan lihaa ruoaksi. Kuva: Kimmo Taskinen HS

Huonoin hyötysuhde on lihantuotannossa.

Maailman maatalouden sadoista peräti puolet haaskaantuu elintarviketjun eri vaiheissa tehottomuuden vuoksi, päätyy jätteisiin tai kuluu ylensyöntiin, laskivat Edinburghin yliopiston tutkijat.

Laskelman tekijät tarkastelivat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön Faon keräämän datan avulla elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta. He laskivat, kuinka paljon tuotannosta hukkaantuu ketjun eri vaiheissa. Osuus oli paljon suurempi kuin aiemmin on arvioitu.

Satoa tuhoutuu jo ennen sen korjaamista. Kun elintarvikkeet on saatu kuluttajalle asti, korjatusta sadosta on hukattu yli 40 prosenttia.

Surkein hyötysuhde on lihantuotannossa, tutkijat raportoivat Agricultural Systems -lehdessä. Yli miljardi tonnia maailman sadosta syötetään eläimille, jotta saadaan 240 miljoonaa tonnia lihaa, maitoa, munia ja muita syötäviä eläinkunnan tuotteita.

Kuluttajalle asti päätyvästä ruoasta kymmenen prosenttia kuluu siihen, että ahmimme yli tarpeen. Yhdeksän prosenttia pääsee pilaantumaan tai päätyy muusta syystä roskiin.

Lihan ja maitotuotteiden kysynnän kasvaessa elintarviketuotannon hyötysuhde heikkenee entisestään. Se vaikeuttaa kasvavan väestön ruokkimista.

Seurauksena voi olla entistä enemmän kasvihuonepäästöjä, vesivarojen ehtymistä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.

Tutkijoiden mukaan auttaisi, jos söisimme vähemmän lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita, huolehtisimme, ettei ruokaa joudu paljoa roskiin, ja söisimme vain ravinnontarpeemme verran.

Silloin elintarviketuotanto riittäisi paremmin ravitsemaan maailman ihmiset.

”Hävikin pienentäminen globaalissa elintarvikeketjussa parantaisi ruokaturvaa ja vähentäisi ympäristölle aiheutuvia tuhoja”, sanoi tutkimuksen johtaja Peter Alexander Edinburghin yliopiston tiedotteessa.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä5633
Liittynyt13.7.2015

Puolet maailman sadosta menee hukkaan

jussipussi kirjoitti: Prossimo Treno kirjoitti: Tiede kirjoitti: Surkein hyötysuhde on lihantuotannossa, tutkijat raportoivat Agricultural Systems -lehdessä. Yli miljardi tonnia maailman sadosta syötetään eläimille, jotta saadaan 240 miljoonaa tonnia lihaa, maitoa, munia ja muita syötäviä eläinkunnan tuotteita. Lihaa, maitoa jne. saadaan siis painossa mitattuna neljännes syötetystä rehumäärästä. Eiköhän pelkkä paino kuitenkin ole vähän liian yksioikoinen mittari verrattaessa eläinten rehua esim...
Lue kommentti
Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1370
Liittynyt26.3.2006

Puolet maailman sadosta menee hukkaan

Tiede kirjoitti: Surkein hyötysuhde on lihantuotannossa, tutkijat raportoivat Agricultural Systems -lehdessä. Yli miljardi tonnia maailman sadosta syötetään eläimille, jotta saadaan 240 miljoonaa tonnia lihaa, maitoa, munia ja muita syötäviä eläinkunnan tuotteita. Lihaa, maitoa jne. saadaan siis painossa mitattuna neljännes syötetystä rehumäärästä. Eiköhän pelkkä paino kuitenkin ole vähän liian yksioikoinen mittari verrattaessa eläinten rehua esim. lihaan ja kananmuniin. Semminkin kun otsikkona...
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Euroopan avaruusjärjestön havainnekuvassä on asteroidi Didysos ja sitä kiertävä kappale, johon tutkijat törmäyttäisivät luotaimen.

Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan ja Euroopan Esan tutkijat haluavat selvittää, miten asteroideja voitaisiin torjua, mutta Euroopan puolelta rahoitus on jäissä.

Kuulussa Armageddon-katastrofielokuvassa 1990-luvulta Bruce Willisin johtama tiimi lähetetään avaruuteen räjäyttämään Maata kohti syöksyvä asteroidi palasiksi.

Yhdysvaltojen ja Euroopan avaruusjärjestöjen Nasan ja Esan tutkijat suunnittelevat vähän samaa, mutta paljon pienemmässä mitassa ja ilman ydinpommeja.

Niin sanottu Aida-hanke on ollut vireillä jonkin aikaa. Nimi tulee sanoista Asteroid Impact and Deflection Assessment.

Sen tarkoitus on laukaista luotain Didymos-asteroidille, jota kiertää myös pieni kuu. Didymoksen läpimitta on 800 metriä ja sitä kiertävän kappaleen läpimitta on 150 metriä.

Tutkijat haluavat törmäyttää luotaimen tähän pienempään kappaleeseen. Ajatuksena on tutkia, miten asteroidien ratoja pystytään muuttamaan törmäyksellä.

Aida koostuisi kahdesta luotaimesta: eurooppalaisten Aim laukaistaisiin ensin ja se asettuisi kiertämään Didymosta.

Aim tekisi tärkeitä mittauksia ja sen jälkeen laukaistaisiin amerikkalaisten Dart, joka törmäisi Didymoksen kuuhun ja suistaisi sen radaltaan.

Didymos sopii kohteeksi, koska se on lähellä ja törmäyskoe ei saisi sen kuuta syöksymään Maata kohti. Didymoksen kuu on myös samaa kokoluokkaa kuin maapalloa todennäköisimmin uhkaavat asteroidit. Asiasta kertoo Nasan verkkosivu.

Uhkaavia asteroideja ei tällä hetkellä tunneta. Asteroidivyöhykkeellä on kuitenkin tuhansia ja tuhansia kappaleita, jotka voisivat mahdollisesti joskus ajautua törmäämään maapalloon.

Kiviä putoilee silloin tällöin. Kuuluisa Siperian Tunguskan räjähdys vuonna 1908 aiheutui todennäköisesti pienehkön asteroidin törmäyksestä. Vuonna 2013 Tšeljabinskin yllä räjähti meteori, joka aiheutti 1 600 ihmisen loukkaantumisen.

Tutkijat uskovat, että asteroidien törmäykseltä voidaan suojautua. Siksi Aida-hankkeen eteneminen olisi tärkeää.

”Emme ole voimattomia asteroidien edessä. Mutta meidän täytyy harjoitella niiden torjumista tosielämässä siltä varalta, että joskus joudumme oikeasti suistamaan asteroidin radaltaan”, sanoo yhdysvaltalaista osaa hankkeesta johtava Andrew Cheng tiedotteessa.

Viime joulukuussa Euroopan avaruusjärjestö Esan jäsenmaat peruivat rahoituksen toiselta hankkeeseen tarvittavalta luotaimelta

Rahat ohjattiin Marsista elämää etsivään ExoMars-hankkeeseen.

Nyt tutkijat yrittävät lobata asteroidihanketta taas henkiin.

Latviassa pidetyssä tapaamisessa tutkijat esittivät halvemman vaihtoehdon Aimin toteuttamiseksi.

Uudessa versiossa luotaimesta olisi riisuttu Didymoksen kuuhun suunniteltu laskeutuja ja poistettu tutkajärjestelmä, joka luotaisi kuun rakennetta. Hintalappu olisi nyt 210 miljoonaa.

Nasan Dart-hanke eli varsinainen törmääjä etenee eurooppalaisista huolimatta, mutta Dart ei pysty tekemään kaikkia niitä tärkeitä mittauksia, joihin Aimia tarvittaisiin.

Aimin pitäisi mitata tarkasti kappaleen massa, jotta törmäyksen vaikutukset voitaisiin myös mitata.

”Emme ole koskaan kokeilleet asteroidin työntämistä radaltaan eikä sitä voi testata laboratoriossa mitenkään. Meidän täytyy selvittää, pitävätkö simulaatiomme ja mallimme paikkansa”, kertoo Esan johtaja Jan Woerner.

Nasa rakentaa Dart-luotaintaan edelleen alkuperäisessä aikataulussa. Sen olisi tarkoitus törmätä asteroidiin vuonna 2022.

Tutkijat sanovat, että parasta olisi ollut saada Aim tekemään mittauksia samaan aikaan Dartin kanssa. Aim pystyy heidän mukaansa hoitamaan tehtävänsä myös törmäyksen jälkeen, jos hanke ylipäätään saa rahoitusta.

Koirat, joilla oli tietty muoto oksitosiiniin liittyvästä geenistä, kääntyvät herkemmin omistajansa puoleen. Sama geenivariantti löytyi myös susilta.

Aivoissa erittyvä kiintymyshormoni oksitosiini on tärkeä osa ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä. Hellyydenosoitukset kuten halaaminen ja suutelu saavat oksitosiinia erittymään, ja sitä vapautuu erityisesti seksin aikana.

Oksitosiini säätelee myös ihmisen ja lemmikkien välistä elämää. Lemmikin silittely vapauttaa oksitosiinia, ja samalla tavoin koirankin aivot raksuttavat.

Ruotsalaisessa Linköpingin yliopistossa tutkittiin oksitosiinin vaikutusta kultaisiin noutajiin. Koirat, joilla oli tietty geenimuunnos oksitosiinireseptoriin liittyvällä alueella perimässä, kääntyivät herkemmin omistajansa puoleen pyytääkseen apua.

Tutkimuksessa pantiin 60 kultaista noutajaa ratkaisemaan yksinkertainen pulma. Niiden piti avata kansi saadakseen herkkupalan.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen kansi suljettiin niin, ettei koira voinut saada sitä auki. Tarkoitus oli katsoa, miten herkästi koira hakee omistajaltaan apua.

Kolme varttia ennen koetta koirien kuonoon suihkutettiin joko oksitosiinia tai suolavesiliuosta. Sitten tutkijat ottivat aikaa, kuinka kauan koira jaksaa itsekseen painia kannen kanssa.

Oksitosiinisuihke todella vaikutti, mutta vain osaan koirista. Sellaiset koirat, joilla oli tietty oksitosiinireseptoriin liittyvä geenivariantti, tulivat helpommin pyytämään apua omistajaltaan.

Samoja koiria testattiin myös suolavesiliuoksella, mikä odotetusti ei vaikuttanut avuntarpeen lisääntymiseen.

Kaikista koirista otettiin dna-näytteet. Tutkijat paikansivat erityyppisiä muunnoksia oksitosiinigeenien lähistöllä niiden kromosomistossa. Niin sanotun AA-genotyypin koirat reagoivat oksitosiiniin, kun taas GG-genotyypin koirat eivät.

Samaa vaihtelua havaittiin myös susilla. Tutkijat analysoivat 21 suden dna:ta niiden verinäytteistä.

Toisin sanoen oksitosiinireseptoriin liittyvät muunnokset olivat susilla jo ennen niiden kesyttämistä koiriksi. Se voi selittää, miksi tietyt sudet muinoin tulivat paremmin ihmisten kanssa toimeen.

”Tulokset antavat olettaa, että ihmiset aikoinaan valitsivat kesytettäviksi yhteistyökykyisiä susia ja jalostivat niistä seuraavia sukupolvia”, sanoo tiedotteessa Mia Persson, yksi tutkijoista.

Tutkimuksen julkaisi Hormones and Behaviour.