Ihminen voi elää normaalisti, vaikka aivoista puuttuisi suuri osa. Kuva: <span class="photographer">Caltech Brain Imaging Center</span>
Ihminen voi elää normaalisti, vaikka aivoista puuttuisi suuri osa. Kuva: Caltech Brain Imaging Center

Kun toinen aivopuolisko poistettiin, jäljelle jäänyt puolisko kehittyi hoitamaan toisenkin tehtäviä.

Ihmisen aivot voivat toimia melkein normaalisti, vaikka niistä poistaisi puolet.

Joissain aivosairauksissa ja erittäin vaikeissa epilepsiatapauksissa joudutaan joskus katkaisemaan hermoyhteydet aivopuoliskojen väliltä tai jopa poistamaan toinen aivopuolisko kokonaan, jos se on ainoa keino saada kohtaukset loppumaan ja taata lapselle edes likimain tavallinen elämä.

Cell Reports -tiedelehdessä on nyt tarkasteltu kuutta henkilöä, joilta poistettiin puolet aivoista heidän ollessaan lapsia. Nykyään he ovat 20–30 vuotiaita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aivoissa eri alueet muodostavat verkostoja, jotka hallinnoivat erilaisia toimintoja kuten näkökykyä, liikkumista, kasvojen tunnistamista, tunteita ja niin edespäin. Terveissä aivoissa näitä verkostoja pyörittää kumpikin puolisko yhdessä, mutta toisen puoliskon puuttuessa jäljelle jäävä aivopuolisko joutuu ottamaan tehtävät kokonaan hoitaakseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksessa haluttiin nyt tarkastella, miten nämä verkostot aivoissa toimivat lepotilassa henkilöillä, joiden aivoista on vain puolet jäljellä.

Kokeisiin saapuneiden aikuisten koehenkilöiden toimintakyky oli niin hyvä, että tutkijat olivat välillä unohtaa, että kyse on varsin äärimmäisen leikkauksen läpikäyneistä ihmisistä.

”Ennen magneettikuvausta kättelimme ja juttelimme niitä näitä aivan samoin kuin satojen muiden ihmisten kanssa, joiden aivoja olen kuvannut", kertoo tutkimusta tehnyt neurotieteilijä Doris Kliemann Caltech-yliopiston tiedotteessa.

”Sitten istahdin tietokoneen ääreen ja katselin magneettikuvia, joissa näkyy vain puolet aivoista. On vaikea käsittää, että nämä kuvat ovat samasta henkilöstä, jonka kanssa vasta äsken juttelin.”

Toiminnallinen magneettikuvaus paljasti, että leikattujen henkilöiden aivoissa jäljellä olevassa puoliskossa eri verkostot näyttivät toimivan varsin normaalisti, minkä lisäksi niiden välillä tämän yhden aivopuoliskon sisällä oli huomattavasti paljon vahvemmat yhteydet kuin niin sanotusti täysipäisillä ihmisillä.

Kuuden koehenkilön aivokuvia verrattiin kuuteen terveeseen kontrollihenkilöön ja lisäksi noin 1500:aan tavallisilta ihmisiltä otettuun magneettikuvaan.

”Kun katselimme magneettikuvia, ajattelimme, että eihän tällaisten aivojen oikeastaan kuuluisi toimia", jatkaa Kliemannin kollega, neurotietelijä Ralph Adolphis The New York Timesissa.

”Jos katsotaan mitä tahansa muuta järjestelmää, jonka toiminta riippuu kaikista sen osasista, kuten vaikka sydäntä, ja sitten halkaiset sen kahtia, niin ei se toimi. Jos halkaiset kannettavan tietokoneen, niin ei se toimi”, Adolphis vertaa.

Aivopuoliskon poistoja on tehty jo lähes sata vuotta. Tiedetään, että leikatut henkilöt toipuvat ja leikkaukset auttavat lopettamaan oireet. On silti yllättävää, miten joustavasti jäljelle jäänyt aivopuolisko alkaa omaksua toisen puoliskon tehtäviä.

Esimerkiksi kasvojen tunnistamiseen vaaditaan tavallisesti kummatkin puolet aivokuoresta. Ihmisen liikkuminen on taas aivoissa kytketty ristiin niin, että vasen aivopuolisko liikuttaa oikeaa puolta ruumiista ja vastaavasti toisinpäin.

Tiettyyn asiaan normaalisti erikoistuneet aivoalueet alkavat kuitenkin ottaa vastuulleen muidenkin alueiden tehtäviä. Neurotieteilijä Marlene Behrmann Carnegie Mellon -yliopistosta vertaa aivoja orkesteriin, jossa trumpetinsoittajat alkaisivat yhtäkkiä soittaa myös lyömäsoittimia.

Lisäksi nämä eri aivoalueet olivat jäljellä olevan puoliskon sisällä siis tavallista vahvemmin yhteydessä toisiinsa.

Aivopuoliskon poisto eli hemisfärektomia on niin radikaali toimenpide, ettei sitä tehdä kevyin perustein. Lapsella täytyy olla niin vakava epilepsia tai jokin muu aivosairaus, että lääkitys ei auta, vaan korjaamiseksi on poistettava koko sairas aivopuolisko.

Eräällä nyt tutkituista potilaista oli heti syntymän jälkeen satoja epilepsiakohtauksia päivittäin. Hänen toinen aivopuoliskonsa poistettiin pojan ollessa kolmevuotias.

Toipuminen ei toki käy hetkessä. Poiston jälkeen kehon vastakkaisen puolen raajat heikkenevät huomattavasti ja näkökyky häviää toiselta puolelta. Voi myös olla, ettei henkilö enää erota, kummalta puolelta äänet tulevat. Leikkauksesta toivutaan kuitenkin parhaimmillaan niin hyvin, että viidesosa leikatuista voi jopa käydä töissä aikuisena.

Leikatut oppivat kuntoutuksen avulla lukemaan, laskemaan ja toimimaan itsenäisesti tapauksesta riippuen likimain normaalisti. Terve aivopuolisko on jo ennen leikkausta joutunut osittain omaksumaan sairaan aivopuoliskon tehtäviä, ja ilman leikkausta potilaat olisivat täysin toimintakyvyttömiä.

Joissain tapauksissa riittää kevyempi leikkaus niin, ettei puolia aivoista tarvitse poistaa. Tällöin voidaan esimerkiksi katkaista yhteydet aivopuoliskojen väliltä.

111
Seuraa 
Viestejä1926

Mitteehän tapahtuisi jos otetaan mies ja nainen,

niin että heidän aivojen puolikkaat vaihdetaan päikseen siten että 10 vuoden päästä kyseinen mies ja nainen lisääntyvät, saaden yhteisen lapsen?!?

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla