Helsingin Honkasuolle rakennetaan uutta puutaloaluetta. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Helsingin Honkasuolle rakennetaan uutta puutaloaluetta. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Rakennettu ympäristö aiheuttaa maailmanlaajuisista päästöistä kolmanneksen.

Jos Euroopan uusista asuinrakennuksista 80 prosenttia tehtäisiin puusta, ne nielisivät lähes puolet maanosan sementtiteollisuuden vuosittaisista päästöistä, selviää Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.

Tällainen määrä puurakennuksia varastoisi yhteensä 55 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, jos rakenteiden lisäksi rakennuksen verhoilut, pinnat ja kalusteet valmistettaisiin nekin puusta.

Tällä hetkellä vain noin viisi prosenttia uusista rakennuksista tehdään Euroopassa puusta. Puutalo voi varastoida 100–300 kiloa hiilidioksidia jokaista neliömetriä kohden riippuen siitä, miten paljon rakennuksessa on puuta käytetty.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Esimerkiksi keskimääräisen suomalaisen puisen omakotitalon rakenteissa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa keskivertoautoilijan yli kymmenen vuoden päästöjä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimus perustui kirjallisuusanalyysiin. Tutkijat jakoivat 50 tapaustutkimuksen pohjalta rakennukset kolmeen ryhmään sen mukaan, miten paljon niissä oli käytetty puuta ja miten paljon ne varastoivat hiilidioksidia.

Vähiten puuta sisältävä ryhmä varastoi hiilidioksidia sata kiloa neliömetriä kohden, keskimmäinen 200 kiloa ja eniten puuta sisältävä ryhmä 300 kiloa.

Tutkijoiden mukaan 55 miljoonan hiilidioksiditonnin tavoite olisi mahdollista saavuttaa vuoteen 2040 mennessä. Edellytyksenä on se, että puurakentamisen osuutta kasvatettaisiin kahden prosentin vuositahtia vuoteen 2025 asti, kolmen prosentin vauhdilla vuoteen 2030 asti, neljä prosenttia vuodessa vuoteen 2035 asti ja lopulta viiden prosentin vauhtia vuoteen 2040 saakka.

Samalla rakentamisessa tulisi siirtyä vain vähän hiilidioksidia sitovista rakennuksista hiljalleen kohti rakennuksia, jotka sitovat 300 kiloa hiilidioksidia neliömetriä kohden.

”Hiilen varastoinnin kannalta sillä ei ole juurikaan merkitystä, rakennetaanko puukerrostaloja vai -omakotitaloja, vaihteluväli on niissä molemmissa sama”, kertoo Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön tutkija Juudit Ottelin.

Tutkimus julkaistiin IOPScience-tiedelehdessä.

Rakentaminen ja rakennusmateriaalit aiheuttavat noin 11 prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kokonaisuudessaan rakennettu ympäristö aiheuttaa maailmanlaajuisista päästöistä kolmanneksen.

Pelkästään Euroopassa rakennetaan uusia asuntoja noin 190 miljoonaa neliömetriä vuodessa, ja määrä kasvaa vajaan prosentin vuosivauhtia.

Tutkijoiden mukaan rakennusten energiatehokkuus ei yksinään riitä vähentämään asumisen hiilidioksidipäästöjä, sillä iso osa päästöistä syntyy rakennusvaiheessa.

Energiatehokas rakennus vaatii enemmän eristeitä, tehokasta lämmön talteenottoa ja parempia ikkunoita. Nollaenergiatalojen hiilijalanjäljestä noin puolet syntyy jo ennen kuin niissä on ehditty edes asua.

Tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin osa rakennetusta ympäristöstä kohoaa kahden elementin, sementin ja teräksen varaan.

Sementtiteollisuus aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Jos sementtiteollisuus olisi valtio, sillä olisi maailman kolmanneksi suurimmat päästöt heti Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Teräs aiheuttaa maailmanlaajuisista päästöistä noin viisi prosenttia.

Sementin tuotannon päästöt aiheutuvat pohjamassan eli klinkkerin valmistuksesta. Pohjamassaa valmistetaan kuumentamalla kalkkikiveä kiertouunissa noin 1 400 asteen lämpötilassa.

Yhden klinkkeritonnin valmistukseen tarvitaan noin 1,5 tonnia kalkkikiveä, josta vapautuu poltossa noin 500 kiloa hiilidioksidia. Lisäksi kuumentaminen vaatii valtavasti energiaa.

Puurakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki on betonirakenteista pienempi kaikissa rakentamisen vaiheissa, selvisi muun muassa Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) ja Helsingin kaupungin toteuttamasta vertailusta.

Hankkeessa Helsingin Kuninkaantammeen rakennettiin lähes identtiset kerrostalot, joista toinen oli puurunkoinen ja toinen betonirunkoinen. Rakennusmateriaalien elinkaaripäästöissä puurakenteisen rakennuksen päästöt olivat noin viidenneksen betonista rakennusta pienemmät.

Laskelmissa ei otettu huomioon sitä, kuinka paljon käytetyt materiaalit sitoivat hiiltä. Arvioiden mukaan puutuotteisiin varastoituu vähintään 50 vuoden ajaksi hiilivarasto, joka vastaa noin puolta rakennusmateriaalin ilmastopäästöistä. Parhaimmillaan puuhun varastoitunut hiili voi pysyä pois ilmakehästä useiden vuosisatojen ajan.

Ympäristöministeriön mukaan puukerrostalon hiilijalanjälki on rakennusvaiheessa noin 40 prosenttia ja koko elinkaaren aikana 10–40 prosenttia vastaavanlaista betonikerrostaloa pienempi.

Puurakentaminen on kuitenkin kestävää vain, jos puu on peräisin kestävästi kasvatetuista metsistä, Ottelin muistuttaa.

EU:n alueella metsien hiilinielu vastaa noin kymmentä prosenttia muiden sektoreiden hiilidioksidipäästöistä. Suomessa metsien nettohiilinielu on vuositasolla vastannut suunnilleen 30–60 prosenttia maan kokonaispäästöistä.

Ottelinin mukaan kestävä metsän kasvatus tarkoittaa sitä, että metsien hiilinielut pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Jos puurakentamista ja siten hakkuita kasvatetaan Euroopassa ehdotetulla tavalla, on samalla kasvatettava uusien metsien istutusta.

”Jos tämä ei ole mahdollista, puurakentamisen kasvu pitäisi toteuttaa siten, että samalla vähennetään metsien hakkuuta lyhytaikaisempien tuotteiden kuten sellun ja paperin tuotantoon.”

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä15786

”Juomisen suhteen ilmaantuva alemmuudentunne ja kykenemättömyys johtavat siihen, että ennen niin säyseä ja mukava alkoholisti alkaa olla ylimielinen ja riidanhaluinen. Hänellä alkaa olla mahtipontisia ja suureellisia ajatuksia, mikä alkaa eristää hänet muista – kukaan ei siedä kenessäkään sellaisia piirteitä, vähiten alkoholistissa.”

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä15786

Vanhin puusta tehty rakennus lienee jossain Japanissa, mutta lopulta sekin lahoaa ja joutaa Telluksella tapahtuvaan hiilen kiertoon, joka osaltaan mahdollistaa kaiken elämän Maan päällä.

”Juomisen suhteen ilmaantuva alemmuudentunne ja kykenemättömyys johtavat siihen, että ennen niin säyseä ja mukava alkoholisti alkaa olla ylimielinen ja riidanhaluinen. Hänellä alkaa olla mahtipontisia ja suureellisia ajatuksia, mikä alkaa eristää hänet muista – kukaan ei siedä kenessäkään sellaisia piirteitä, vähiten alkoholistissa.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla