Kuvitus: Vesa Valkonen
Kuvitus: Vesa Valkonen

Puu tekee ruokia terveellisemmiksi ja elektroniikkaa ympäristöystävällisemmäksi. Suomen metsäala on jo alkanut kurottaa tulevaisuuteen.

Suomen metsäala uskoo, että selluloosabisneksen tulevaisuus on bioteknisissä tuotteissa. Jos edes jokin neljästä viime ja tämän vuoden aikana julkistetusta biojalostamo- tai biotuotetehdassuunnitelmasta toteutuu, siitä tulee maamme metsätalouden kaikkien aikojen suurin investointi.

Pisimmällä on Metsä Group, joka huhtikuussa 2015 löi lukkoon päätöksen Äänekoskelle tulevasta uudenlaisesta sellutehtaastaan.

Suomeen suunnitteilla olevien biotuetetehtaiden oma tuotanto olisi perinteistä, muun muassa sellua, mutta tuotannon jätteet olisi suunniteltu jatkojalostajien haluamaan muotoon.

Jätteistä liuta muita yrityksiä pystyisi valikoimaan raaka-aineita omaan tuotekehitykseensä ja tuotantoonsa. Tätä ei toistaiseksi tee yksikään sellutehdas maailmassa.

Uusiin tuotteisiin pyrkivien jättilaitosten suunnittelemisen tekee mahdolliseksi se, että niiden perinteisimmän tuotteen eli sellun kysyntä maailmalla kasvaa.

Kiinan ja muun Aasian vaurastuminen on lisännyt havupuusta tehdyn sellun kysyntää, ja kysynnän ennustetaan jatkavan kasvuaan lähitulevaisuudessa. Havusellu on esimerkiksi eukalyptussellua pitkäkuituisempaa, ja siksi havusellusta saa lujempaa paperia ja kartonkia.

Jo nykyisin puuta on muunkinlaisissa tuotteissa. Esimerkiksi moniin makkaroihin, leivonnaisiin ja laihdutusvalmisteisiin lisätään mikrokiteistä selluloosaa, joka lisää terveellistä kuitupitoisuutta ja sallii rasvan vähentämisen koostumuksen kärsimättä. Vaatteissa ja autonrenkaissa käytetään viskoosia, joka on selluloosasta valmistettu kuitu.

Uusia tuotemahdollisuuksia on muun muassa puun aineksista tehdyn biomuovin jatkojalostuksessa.

Puupohjaiset muovit ovat joustavia, niin että niitä on hyvä muovata kuiduiksi, kalvoiksi ja vaahdoiksi. Kun niitä hiillytetään korkeassa lämpötilassa, syntyy rakenteita, joita olisi vaikea tuottaa hauraasta hiilestä itsestään. Tällaisesta biohiilestä saa esimerkiksi entistä parempia elektrodeja ja eristeitä.

Puuperäisillä raaka-aineilla voi korvata myös piipohjaisia. Ruotsissa Linköpingin yliopistossa kokeillaan puuperäisten elektronisten komponenttien tulostamista kolmiulotteisella tulostuksella pahvialustalle. Tällaisen elektroniikan odotetaan tulevaisuudessa helpottavan vaikeasti kierrätettävän elektroniikkaromun aiheuttamia ongelmia.

Mihin muuhun puu käy? Mahdollisuuksista on pitkä artikkeli kesäkuun 2015 Tiede-lehdessä. Jos haluat lukea sen, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.