Sääsatelliitti Noaa-20 havaitsi huikean kylmyyden Tyynellämerellä kieppuvan myrskyn yläkerroksissaa. Kuva: <span class="photographer">Ball Aerospace</span>
Sääsatelliitti Noaa-20 havaitsi huikean kylmyyden Tyynellämerellä kieppuvan myrskyn yläkerroksissaa. Kuva: Ball Aerospace

Pyörremyrskyn ylin osa Tyynellämerellä kohosi 20,5 kilometriin ja tuotti hirmupakkaset.

Pakkasennätyksiä on lyöty tavallisesti Etelämantereella, ja Siperia jää yleensä kakkoseksi. Nyt epävirallista ennätystä maan päällä pitää itäisellä Etelämanterella vuonna 2010 mitattu –92,3 astetta celsiusta. Satelliitilla mitattu lukema saatiin lähellä Dome Fujin tukikohtaa.

Jos ilmakehän kerroksien sääolot lasketaan pakkasennätyksiin mukaan, on sääsatelliitti mitannut lukeman, joka lyö Etelämantereen ennätykset. Sääsatelliitti Noaa-20 mittasi ison pyörremyrskyn yläosasta joulukuussa 2018 hyytävät 111 astetta pakkasta.

Pakkaslukema löytyi, kun säätieteilijät tutkivat pyörremyrskyn ylimpien kerroksien mittauksia. Myrsky eteni silloin Tyynenmeren lämpimillä vesillä, lähellä päiväntasaajaa. Päivä oli 29. joulukuuta 2018.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jos pyörremyrsky on hyvin energinen, voi sen ylöspäin suuntautuva liike törmätä troposfäärin ”kattoon”.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Troposfääri on ilmakehän alin kerros. Sen paksuus riippuu ilmamassasta ja vuodenajasta. Napa-alueilla se on keskimäärin 6–8 kilometriä, päiväntasaajalla 16–20 kilometriä.

Myrskyn yläosa jatkoi vielä nousua strato­sfääriin. Tämä ilmakehän seuraava kerros alkaa päiväntasaajan lähellä noin 17 kilometrin korkeudessa. Vuoden 2018 lopulla mitatun pilven huipun osa oli strato­sfäärissä noin 20,5 kilometrissä. Satelliitti mittasi pakkaslukeman lähes myrskyn keskeltä sen yläpuolelta.

Myrskyn osa jäähtyy ilma­kehässä noin seitsemän astetta jokaista noustua kilometriä kohti. Mitattu kohta oli 13–14 astetta viileämpi kuin alempi välikerros tropopaussi, ilmatieteilijä Simon Proud Oxfordin yliopistosta kertoi Britannian yleis­radioyhtiö BBC:lle.

Proud ja a tutkiva meteorologi Scott Bachmeier Wisconsin-Madisonin yliopistosta kertoivat mittauksesta Geophysical Research Letters -tiedelehdessä.

Tyynellämerellä pahimmat myrskyt ovat yleisiä joulu–tammikuussa. Mitattu myrsky näytti saavan ylimääräistä vauhtia alueen hyvin lämpimästä merivedestä. Myrskyä nostattivat vielä itään liikkuvat tuulet.

Yläkerroksistaan erittäin kylmät ukkosmyrskyt näyttävät lisääntyvän maailmalla. Kolmessa vuodessa sääsatelliitit ovat näet mitanneet samanlaisia myrskyjä eri puolilla maailmaa yhtä paljon kuin sitä edeltäneiden 13 vuoden aikana.

Mitä kylmempi myrsky on yläkerroksissaan, sitä varmemmin se saa aikaan salamointia ja tulvia. Vuonna 2018 mitattu myrsky ei onneksi osunut alueelle, jossa on asutusta.

Kaikki sääsatelliitti eivät edes kykene mittaamaan niin kylmiä myrskyjä kuin Noaa-20 mittasi vuonna 2018. Noaa ei sekään ehkä mitannut kaikkien kylmintä myrskyn hetkeä. Myrskyn huippukohta tuli hieman myöhemmin iltapäivällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla