Vasemmalla Laetolista löytynyt jälki (luultavasti Australopithecus afarensis), keskellä aiemmin löytynyt Homo erectus- jälki sekä nyt Ileretistä havaittu, oikealla Homo sapiensin jälki. Kuva: Matthew Bennet,  Bournemouthin yliopisto
Vasemmalla Laetolista löytynyt jälki (luultavasti Australopithecus afarensis), keskellä aiemmin löytynyt Homo erectus- jälki sekä nyt Ileretistä havaittu, oikealla Homo sapiensin jälki. Kuva: Matthew Bennet, Bournemouthin yliopisto

Keniasta löydetyt muinaiset jalanjäljet osoittivat, että sukulaisemme askelsivat meidän laillamme jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten.

Pohjois-Kenian Ileretistä löytyneiden jalanjälkien perusteella ihmisen jalkaterän anatomia oli nykyisen kaltainen jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten.

Bournemouthin yliopiston professori Matthew Bennettin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä harjasi sedimentistä esiin kolme jalanjälkipolkua sekä useita erillisiä jälkiä. Viittä metriä syvemmältä löytyi vielä kolme jalanjälkeä lisää.

Kun muinaisjäljet analysoitiin laserin avulla, ilmeni, että niistä löytyy kaikki modernin askelluksen merkit: jalkaholvi, isovarvas muiden varpaiden linjassa, ja askelen myötä painonsiirto kantapäältä päkiälle.

Tutkijat arvioivat jälkien perusteella niiden jättäjien pituuden ja painon, jotka viittaavat siihen, että ne on saanut aikaan Homo ergaster/erectus .

Ileretin jäljet ovat ensimmäiset fossiilijalanjäljet, jotka on löydetty 30 vuoteen. Tuolloin paikannettiin Tansanian Laetolista 3,75-miljoonaa vuotta vanhat jalanjäljet, jotka vahvistivat joidenkin varhaisten hominidien tallustaneen kahdella jalalla. Niiden jalat olivat kuitenkin tuolloin vielä varsin apinamaiset. Esimerkiksi isovarvas haritti vielä samaan tapaan kuin apinoilla.

Tutkimuksen julkaisi Science.