Monilahjakkuus haukkui kaikkia tärkeitä eläimiä: hirveä, oravaa, karhua ja lintuja. Kuva: Olli Österberg
Monilahjakkuus haukkui kaikkia tärkeitä eläimiä: hirveä, oravaa, karhua ja lintuja. Kuva: Olli Österberg

Ensimmäiset ihmiset saapuivat tänne muassaan tarmokas metsästyskaveri.

Kun koirien alkuperää ryhdyttiin 1990-luvun lopulla selvittämään geeneistä, koiran tulkittiin kehittyneen sudesta jo 150 000 vuotta sitten. Nyttemmin aika on typistynyt, ja useimmat arviot koiran synnystä liikkuvat 30 000 vuoden tuolla puolen. Sekin tarkoittaa, että ihminen ja koira ovat kulkeneet yhdessä pitkän tien.

Yhteiselämän uskotaan alkaneen jossakin päin Aasiaa suurikokoisista protokoirista. Olivatko ne vain kesytettyjä susia, vai olivatko ihmiset jo jalostaneet niitä, ei tiedetä. Se sen sijaan tiedetään, että ihmisillä oli henkilökohtainen suhde protokoiriin ja että nämä kaksi laumaeläintä ymmärsivät toisiaan. Tästä kertovat niin fossiloituneet metsästyssaaliit kuin koirien hautaaminen ihmisten tavoin.

Viimeistään 15 000 vuotta sitten koirat kesyyntyivät lopullisesti ja kutistuivat susia pienemmiksi. Silloin ihmisasumuksille ilmaantuivat myös meidän pystykorvamme oloiset koirat, joista kehittyi loistavia metsästyskoiria niin hirven, oravan, karhun kuin lintujen pyyntiin.

Todennäköisesti juuri näiden koirien jälkeläiset seurasivat ihmisiä, joita noin 11 000 vuotta sitten vaelsi jääkauden jääpeitteestä vapautuneille rannoillemme kalastaen ja hirviä metsästäen.

Näin pystykorva kuuluu maailman vanhimpiin koiriin. Rotu on myös pysynyt alkukantaisena, sillä siihen ei ole sekoittunut Euroopan myöhemmän ajan koiria. Tämä on harvinaista, sillä yleensä rotuja on jalostettu sekoittamalla niitä keskenään.

 

Joulukuun Tiede-lehdessä on paleontologi Suvi Viranta-Kovasen ja arkeologi Kristiina Mannermaan pitkä artikkeli, joka kertoo, mitä kaikkea muinaissuomalaisten ja heidän tarmokkaiden metsästyskumppaneidensa elämästä tiedetään.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

 

Qvistus
Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt10.12.2015

Pystykorva haukkui jo kivikauden Suomessa

Minulla oli lapsena koira, jonka sanottiin olevan suomen pystykorvan ja ketun risteys. Äskettäin aloin epäillä väitettä ja etsiä tietoa mahdollisista risteymistä. Eri lähteiden mukaan tällaiset risteymät eivät yleensä ole kovin elinkelpoisia, johtuen siitä, että koiralla ja ketulla on eri määrät kromosomeja. Mutta ehkä risteymät voivat olla mahdollisia tällasille alkukantaisimmille roduille. Jossain mainitiin myös, että eräät arktisemmat koirarodut eivät olisikaan kehittyneet samasta...
Lue kommentti
Havainnekuva kahden neutronitähden törmäyksestä. Kuva: Robin Dienel, Carnegie Institution for Science

Nobel-laite Ligon havainnot käynnistivät kuumeisen etsinnän useilla teleskoopeilla, ja etsintä palkittiin.

Juuri Nobel-palkinnolla kruunatut gravitaatioaaltojen metsästäjät kohauttavat jälleen tiedemaailmaa.

Tähtitieteilijät havaitsivat ensi kertaa sekä kaukaa avaruudesta kantautuvat gravitaatioaallot että sähkömagneettisen säteilyn, jonka sama kosminen tapahtuma lähetti liikkeelle.

Useiden eri observatorioiden havainnosta raportoitiin useissa julkaisuissa, muun muassa Naturessa.

Laitteille tallentunut tapahtuma oli kahden neutronitähden kuolintanssi 130 miljoonan valovuoden päässä. Neutronitähdet ovat jäänteitä suuremmista tähdistä, jotka ovat kuluttaneet polttoaineensa loppuun.

Neutronitähdet kieppuivat toistensa ympäri kiihtyvää vauhtia, kunnes lopulta törmäsivät yhteen.

Kuolonspiraali pani liikkeelle avaruutta värisyttäviä gravitaatioaaltoja. Aaltojen tiheys kiihtyi sitä mukaa, mitä lähemmäksi toisiaan tähdet kiertyivät, kunnes aallot loppuivat tykkänään tähtien sulautumiseen.

Minuutteja kestäneet loppukouristuksen väreet saavuttivat 17. elokuuta maapallon, missä nobeloidut Ligo-mittalaitteet sekä vastaava eurooppalainen Virgo olivat valmiina.

Kaksi Ligoa Yhdysvalloissa ja Virgo Italiassa havaitsivat gravitaatioaallot. Purkaus sai nimen GW170817 löytöpäivämääränsä mukaan.

Aikaisemmin Ligot ja Virgo olivat huippuherkillä mittareillaan havainneet gravitaatioaaltoja, jotka syntyvät kahden mustan aukon yhteensulautumisesta. Näistä ei kuitenkaan ole ollut muita merkkejä kuin avaruuden väreily.

Toisin oli neutronitähtien laita.

Pari sekuntia gravitaatioaaltojen jälkeen Yhdysvalloissa sijaitseva Fermi-laboratorio bongasi korkeaenergiaisen gammasäteilypurkauksen samasta suunnasta kuin minne gravitaatioaaltojen lähde oli paikannettu.

Gravitaatioaaltojen tarkkailijat voivat arvioida vain karkeasti kohteen sijaintia. Siksi havainnot muilla keinoin ovat kullanarvoisia.

Astronomit kiiruhtivat haravoimaan galakseja purkauksen tarkemmaksi paikantamiseksi.

Carnegien observatorion Swope-kaukoputki Chilessä oli yksi useista teleskoopeista, joita onnisti. Vajaat yksitoista tuntia gravitaatioaaltopurkauksen ohikulusta kaukoputkea käyttänyt ryhmä näki uuden kirkkaan kohteen galaksissa NGC 4993.

Kirkas kohde sai nimen Supernova Survey 17a, lyhyesti SSS17a.

Vielä ei silti ollut selvää, oliko kohde sama kuin se, joka sai aikaan gravitaatioaallot, kertoo löydössä mukana olleen Havaijin yliopiston tiedote.

Kyse saattaisi olla tähden räjähdyksestä, joka vain esiintyi samaan aikaan.

Kuusi tuntia Chilessä tehdyn havainnon jälkeen Havaijin yliopiston Pan-Starrs-obsevatorio jatkoi siitä, mihin Chilessä oli jääty.

Tutkijat Havaijilla saattoivat verrata uusia havaintojaan aiempiin. Vertailu paljasti, että kohteen hohde oli hiipunut ensimmäisistä havainnoista.

”Uuden astronomisen kohteen hiipuminen tätä tahtia on ennenkuulumatonta. Tämä on kilonovan merkki”, kertoo Pan-Starrs-observatorion johtaja Ken Chambers tiedotteessa.

Kilonova syntyy, kun kaksi erittäin tiheää kohdetta, kuten kaksi neutronitähteä tai neutronitähti ja musta aukko yhtyvät. Tapahtumassa purkautuu nopeasti hiipuvaa sähkömagneettista säteilyä.

Kilonova oli ensin sininen ja muuttui sitten punertavaksi. Värit kertoivat tapahtuman fysiikasta.

Tutkijoiden mukaan tällaisessa törmäyksessä syntyy myös raskaampia alkuaineita, kuten kultaa, hopeaa, tinaa tai platinaa.

”Neutronitähti on kuin valtavan suuri atomin ydin. Kun paiskaat kaksi sellaista valtavalla voimalla, ne menevät tuhannen päreiksi, ja siinä syntyy kaikenlaista tavaraa”, kuvailee teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta.

Raskaampien alkuaineiden synty tähtien törmäyksessä on tunnettu tosiasia.

Keskeistä uusissa havainnoissa on Enqvistin mukaan pikemminkin se, että nyt yhtä ja samaa kohdetta pystyttiin katsomaan kolmella eri tavalla: gravitaatioaalloilla, gammasädepurkauksilla ja optisilla kaukoputkilla.

”Näitä nähdään varmaan lisää. Tämä on kuin ensimmäinen viinirypäle, joka on kypsynyt. Satoa korjataan vielä pitkään ja hartaasti.”

Adhd-diagnoosin takana voi olla vain kypsymättömyys verrattuna saman syntymävuoden vanhempiin ikätovereihin.

Loppuvuodesta syntynyt lapsi saa todennäköisemmin adhd-diagnoosin kuin alkuvuodesta syntynyt. Suomessa tehty havainto viittaa siihen, että loppuvuoden lapset voivat pelkän kypsymättömyyden vuoksi saada diagnoosin tarkkaavaisuushäiriöstä.

Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkijat tarkastelivat kaikkia Suomessa 1991–2004-syntyneitä lapsia, jotka olivat saaneet adhd-diagnoosin seitsemänvuotiaana tai vanhempana. Heitä oli kaikkiaan kymmenisentuhatta.

Erityisesti seurannan loppupuolella korostui syntymäkuukauden vaikutus. Vuosina 2004–2011 diagnoosin saaneissa loppuvuonna syntymäpäiviään viettävät lapset olivat selvästi yliedustettuina.

Mitä myöhemmässä kohtaa vuotta lapsi oli syntynyt, sitä todennäköisemmin hän oli saanut diagnoosin, tutkijat osoittavat Lancet Psychiatry -lehden julkaisemassa tutkimuksessa.

Touko-elokuussa syntyneet lapset saivat diagnoosin 37 prosenttia ja syys-joulukuussa syntyneet jopa 64 prosenttia todennäköisemmin kuin tammi-huhtikuussa syntyneet.

”Hämmentävää, että on näinkin suuri ero diagnooseissa sen mukaan, milloin lapsi on synytynyt”, huomauttaa tutkimusta johtanut professori Andre Sourander Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

”Ei ole mitään erityistä syytä, miksi loppuvuodesta syntyineillä olisi useammain adhd kuin alkuvuodesta syntyneillä. Terveen järjen tulkinta on, että loppuvuonna syntyneitä ylidiagnosoidaan”, Sourander sanoo.

Ylidiagnostisointi voi johtua siitä, että loppuvuoden lapsi vaikuttaa kypsymättömämmältä kuin samana vuonna syntyneet vanhemmat lapset. Saman vuosiluokan lapsilla voi olla ikäeroa enimmillään lähes kaksitoista kuukautta.

”Kaksitoista kuukautta on valtavan suuri ero siinä iässä, kun koulu aloitetaan. Loppuvuodesta syntyneet lapset ovat lähtökohtaisesti aika erilaisessa tilanteessa. Osalla heistä on kehityksellistä kypsymättömyyttä, jonka vuoksi heille annetaan adhd-diagnoosi.”

Souranderin mukaan adhd-diagnoosit painottuvat loppuvuoden lapsille kaikissa maissa, missä koulun aloittamisessa ei ole joustavuutta vaan pyritään siihen, että koko ikäluokka aloittaa samana vuonna. Juuri joustoa pitäisikin lisätä.

”Lasten kannalta olisi parasta, jos koulu alkaisi puolen vuoden välein, vaikka se ei olekaan käytännössä todennäköistä. On olemassa lapsia, joille aikalisä eskarissa on järkevä ratkaisu”, Sourander sanoo.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä3591
Liittynyt29.8.2015

Loppuvuoden lapset saavat helpommin adhd-diagnoosin

Jokainen, joka on joutunut näitä asioita lukemaan, on yhtä yllättynyt kuin se henkilö, joka menee suihkuun ja huomaa, että taas se vesi on märkää. Ei siinä mitään muuta, mutta kun tämä on vuosikymmeniä vanhaa tietoa. Jopa serotoniini-hypoteesia (toinen ikuinen ruikutuksen aihe alkuinnostuksen jälkeen) ollaan kaatamassa. Katoaako lääkkeet? En usko, ei näiden lääkkeiden syöttöä lähestulkoon varmasti lopeteta, vaikka moni psykiatrikin ihmettelee touhua epävirallisissa yhteyksissä. Kysymys onkin...
Lue kommentti

Ruhollah.