Tuntemattomien yhteistyö tarvitsee takeensa.

Muinaiset esivanhempamme liittoutuivat läheisiksi pienryhmiksi tehdäkseen menestyksekästä yhteistyötä. Nyky-yhteiskunnassa yhteistoimintaa tekevät sen sijaan toisilleen täysin tuntemattomat ihmiset. Näissä oloissa raha ratkaisee luottamuksen, osoittaa Pnas-lehdessä julkaistu tutkimus.

Päätelmä perustui kokeisiin, joissa osallistujat saattoivat auttaa toista henkilöä sillä oletuksella, että he saisivat aikanaan vastapalveluksen joltain kolmannelta. Koehenkilöt eivät tunteneet toisiaan ennestään. Kun asetelmaa testattiin erikokoisilla ryhmillä, tutkijat huomasivat, että ihmisten välinen luottamus ja yhteistyö vähenivät sitä mukaa, kun ryhmän koko suureni.

Luottamus kuitenkin palasi, kun tutkijat antoivat koehenkilöiden käyttöön arvottomia pelimerkkejä, toisin sanoen "rahaa". Ihmiset alkoivat oma-aloitteisesti palkita avusta pelimerkillä ja vaatia sellaista maksuksi antamastaan palveluksesta. Tämä rahajärjestelmä mahdollisti yhteistyön suurissa ryhmissä, koska ihmiset luottivat siihen, että tuntemattomilta saisi kaivatun vastapalveluksen pelimerkillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla