Palava rakkaus kaappaa aivot kuin huume. Kuva: Shutterstock
Palava rakkaus kaappaa aivot kuin huume. Kuva: Shutterstock

Kun häntätumakkeessa leimahtaa, hormonihyöky suistaa mielen raiteilta.

Sanotaan, että rakkaus vie viisaalta puoli mieltä ja hullulta ihan kaikki. Tai että rakastumisen hetkellä hulluus nousee kyytiin ja järki putoaa kärryiltä.

Käyttäytymispsykologit ovat pitkään olleet sananparsien kanssa yhtä mieltä. Jotta ihminen voi rakastua, täytyy järjen vaieta. Järki näet tahtoo hallita tunteita ja kahlita niitä. Kun järki lepää, ihminen elää hetkeä aistit avoinna. Silloin voi syntyä onnen hurmio, joka saa pään sekaisin.

Neuropsykologit ovat nyttemmin tulleet samaan tulokseen. Aivokuvissa rakastuminen muistuttaa mielenhäiriötä. He osaavat myös kertoa, missä kohtaa ja miten se ilmenee.

Leimahtaa häntätumakkeessa

Kun vastarakastuneiden aivojen aktiivisuutta tutkitaan magneettikuvauslaitteella, yksi alue loistaa aina kirkkaanpunaisena: häntätumake.

Häntätumake on osa aivojemme primitiivisten tunne- ja mielihyvärakenteiden muodostamaa palkitsemisjärjestelmää. Tämän koneiston ansiosta elämän jatkumiselle välttämättömät toiminnot, kuten syöminen, seksi ja sosiaalinen kanssakäyminen, tuottavat meille tyydytystä. Häntätumakkeen tehtävänä on herättää ja vaalia odotuksia, auttaa meitä tunnistamaan palkitsevia tunteita ja nostattaa haluamisen tunne.

Rakastuneen aivoissa vauhtia ottavat monet muutkin palkitsemisjärjestelmän osat. Niistä keskeisimpiä on ventraalinen tegmentaalialue, lyhyesti vta. Se naulitsee huomion rakastettuun ja motivoi tavoittelemaan vastarakkautta.

Tämän se tekee ryöpsäyttämällä aivoihin voimallista hermovälittäjäainetta, mielihyvää tuottavaa dopamiinihormonia. Se synnyttää huikaisevan euforian tunteen ja toimii kuin huumausaine. Siksi palavasti rakastunut ei osaa enää olla ilman ihmistä, joka vielä ihan äsken oli tuiki tuntematon.

Järki luopuu valvonnasta

Toisaalla aivoissa, korkeampia toimintoja hoitavassa aivokuoressa, tapahtumat kulkevat päinvastaiseen suuntaan. Otsalohkon etuosa, joka ohjailee käyttäytymistämme – pitää huolta itsekurista ja arviointikyvystä ja ennakoi, millasia seurauksia tekemisillämme on – höllentää kontrolliaan, menee ikään kuin lakkoon.

Tähän syypää on toinen voimallinen neurokemikaali, serotoniini, tai tarkkaan ottaen sen vajaus. Serotoniini on tyytytäisyyshormoni, joka säätelee tunnetiloja. Rakastuneen aivoissa sitä erittyy tavanomaista vähemmän, mikä voimistaa ääritunteita.

Serotoniinin tekosiin kuuluu se, että rakastettu kummittelee päässä kaiken aikaa. Tutkijat vertaavat tilaa pakko-oireisiin, sillä serotoniinivaje kiusaa myös ihmisiä, jotka sairaalloisesti pesevät käsiään, puunaavat paikkoja tai tarkistavat, ettei liesi vain ole jäänyt päälle.

Eikä tämä ole kuin osatotuus. Rakastuneen hermopäätteistä suihkuaa myös stressihormoneja, noradrenaliinia ja kortisolia. Ylikierrokset sen kuin lisääntyvät.

 

Lue lisää

Elokuun 2017 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Johanna Junttila kertoo sekä sen, miten kokonaisvaltaisesti rakkaus kaappaa aivot että myös sen, miten tunteista suurin jalostuu ja kypsyy kiintymykseksi.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet.

Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.