Tämä ranskalainen postimies ei liity huumorinobeltutkimukseen. Kuva: Shutterstock
Tämä ranskalainen postimies ei liity huumorinobeltutkimukseen. Kuva: Shutterstock

Tutkijat havaitsivat, että postiljoonien vasen kives on lämpimämpi kuin oikea.

Maailmassa tehdään joka vuosi huomattava määrä tieteellistä tutkimusta.

Osa on uraauurtavaa, jopa Nobelin palkinnon arvoista. Valtaosa on perustutkimusta, raskasta puurtamista pienten tiedonhippusten löytämiseksi. Näiden murusten pohjalle nobelitkin aikanaan rakentuvat.

Sitten on tutkimusta, joka panee miettimään, miksi tällaista on edes tehty ja kuka sitä on suostunut rahoittamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jälkimmäiseen kategoriaan voisi mennä Ranskassa 12 vuotta sitten tehty tutkimus, jossa postinkantajien ja bussikuskien kiveksiin liimattiin antureita. Tiedetään, että kivesten lämpötila ja hyvinvointi on tärkeää hedelmällisyyden kannalta. Tässä haluttiin kuitenkin nyt saada selville vain se, onko toinen kives toista lämpimämpi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Selvisi, että on. Postinkantajien ja bussikuskien vasen kives lämpenee työtä tehdessä hieman enemmän kuin oikea. Vasen kives on tyypillisesti 0,3 astetta toista lämpimämpi. Työ julkaistiin Human Reproduction -tiedelehdessä.

Jokavuotisessa Ig-Nobel -palkintoseremoniassa tohtorit Roger Mieusset ja Bourras Bengoudifa palkittiin anatomian huumorinobelilla. He eivät saapuneet paikalle noutamaan palkintoa.

 

Huumori-Nobelit jaettiin torstaina Harvardin yliopistossa. Kuva: Brian Snyder / REUTERS

 

Vitsinobeleista eli ignobeleista on muodostunut pitkä perinne. Juhlallisuuksia on järjestetty Harvardin yliopistossa jo 29 vuotta. Palkinnot jaetaan tyypillisesti kuukausi ennen oikeita nobeleita.

Palkinnon nimi Ig-Nobel on sanaleikki englannin sanasta ignoble, joka tarkoittaa alhaista. Palkinnon tarkoitus on juhlistaa tutkimuksia, jotka ensin naurattavat, mutta panevat sitten ajattelemaan. Tutkijatkin osaavat suhtautua vitsipalkintoon huumorilla ja sellaisen saaminen on yleensä suuri kunnia.

Seremoniassa voittajille jaetaan hassu pysti ja 10 biljoona Zimbabwen dollaria. Hyperinflaation johdosta seteli on käytännössä arvoton. Vuoden 2009 matematiikan palkinto menikin Zimbabwen keskuspankin johtajalle.

Palkinnon perusteena oli taidokas tapa opettaa kansalaisille laaja skaala numeroita hyvin pienestä erittäin suureen – pienin seteli kun oli arvoltaan yhden sentin ja suurin sata biljoonaa eli 100 000 000 000 000 Zimbabwen dollaria.

Palkitut tutkimukset itsessään eivät ole mitenkään vitsillä tehtyjä. Ne on julkaistu vertaisarvioiduissa tiedelehdissä ja niissä on usein vissi tieteellinen pohja, jonka löytäminen voi vain joskus olla haastavaa.

Sellaisia löytyi tänäkin vuonna useita.

Fysiikan palkinto meni tutkimusryhmälle, joka selvitti, miksi vompattien kakka on kuutionmuotoista. Selitys löytyy vompatin suolen rakenteesta. Asiaa on puitu myös Helsingin Sanomissa.

Palkinnon hakivat Georgian teknillisen yliopiston tutkijat Patricia Yang ja David Hu kollegoineen. Heille tämä on jo toinen Ig-Nobel -palkinto. Aiemmin Yang ja Hu saivat selville, että käytännössä jokainen nisäkäs käyttää virtsaamiseen keskimäärin 21 sekuntia, virhemarginaalin ollessa 13 sekuntia suuntaansa.

 

Miksi vompattien ulosteet ovat kuutionmuotoisia? Patricia Yang oli ryhmässä, joka palkittiin vompatin salaisuuden selvittämisestä fysiikan Ig-nobelilla. Kuva: Brian Snyder / REUTERS

 

Taloustieteen palkinto meni kolmikolle, joka selvitti, minkämaalaiset setelit levittävät tehokkaimmin pöpöjä. Selvisi, että polymeerirakenteensa ansiosta Romanian leut ovat todellisia bakteeripesiä.

Usealle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit pääsevät pesiytymään setelin rakosiin ja säilyvät siellä pitkään. Tutkituista seteleistä hygieenisin on Kroatian kuna. Eurossa sen sijaan voi päästä muhimaan kolibakteeri.

Lääketieteen ig-nobel tuli tilastollisesta havainnosta, jonka mukaan italialainen pizza voi suojata sairastumiselta ja kuolemalta, mutta vain mikäli kyseinen pizza on sekä valmistetty että nautittu Italiassa.

Palkinnon haki epidemiologi Silvano Gallus, joka on siis tutkinut pidempäänkin välimerellisen ruokavalion yhteyksiä terveyteen. Palkintopuhettaan varten Gallus oli pukeutunut pikkutakkiin ja valkoiseen t-paitaan, jossa komeili ilmeisesti salamipizza.

Ig-Nobelin rauhanpalkinto jaettiin tänä vuonna tutkimuksesta, joka selvitti, miksi itsensä raapiminen on niin nautinnollista. Palkinnon sai Liverpoolin yliopiston neurotieteiden professori Francis McGlone.

”Olin aivan onnessani, kun kuulin tästä. Tämä on kunnia meille kaikille. Olen pitkään hämmästellyt, miksi raapiminen on niin pirun kivaa?”, McGlone sanoo The Guardian -sanomalehdessä.

McGlonen tutkimus on hyvä esimerkki siitä, miten aluksi hassulta kuulostava tutkimus voi oikeasti olla tärkeää. Kun selvitetään, miten ihmiset kutisevat ja miten raapiminen vaikuttaa, voidaan ehkä löytää apua kroonisesta kutinasta kärsiville.

”Krooninen kutina on hirveää. Ihmiset raapivat itseään verille, koska kipukin on parempi vaihtoehto kuin kutina”.

Biologian palkinto annettiin torakoita koskevasta tutkimuksesta. Singaporelaiset ja puolalaiset tutkijat havaitsivat viime vuonna, että magnetisoidut, mutta kuolleet torakat käyttäytyvät eri tavalla kuin elävät. Varsinaisesti tutkimuksessa yritettiin siis selvittää, voivatko torakat aistia magneettikenttiä.

Oikeissa nobeleissa on se pulma, että palkinnon arvoisia löydöksiä tehneet ehtivät toisinaan jo kuolla, ennen kuin tunnustus lopulta tulee. Palkinnot jaetaan, kun löydös on osoittautunut tarpeeksi vankaksi ja tullut osaksi tieteen kaanonia. Esimerkiksi fysiikassa tähän voi kestää vuosikymmeniä.

Vanhin nyt palkittu tutkimus oli vuodelta 1988.

Tuolloin Länsi-Saksassa Mannheimin yliopistossa havaittiin, että kynän pitäminen suussa saa ihmisen hymyilemään ja reagoimaan huumoriin voimakkaammin. Toisaalta jatkotutkimus paljasti, että huumori ei ole sen hauskempaa, vaikka pitäisi kynää suussaan, hymyileminen ja nauraminen on vain helpompaa, kun suussa oleva esine rentouttaa lihaksia.

Tästä havainnosta irtosi nyt viimein psykologian ig-nobel, jonka kävi Harvardin lavalla hakemassa emeritusprofessori Fritz Strack.

Toinen jo kelpo tovin tunnustusta odottanut, ehdottomasti kuitenkin palkitsemisen arvoinen työ tehtiin Japanissa vuonna 1995. Tutkija Shigeru Watanabe selvitti tuolloin, kuinka paljon kuolaa viisivuotias lapsi tuottaa päivässä. Noin puoli litraa.

Watanabe haki kemian palkinnon yhdessä kolmen poikansa kanssa. He olivat koehenkilöitä 25 vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, nyt jo kolmekymppisiä aikuisia. Pojat söivät lavalla banaania havainnollistaakseen, miten kuolanäytteitä aikoinaan kerättiin.

Koko seremonia on nähtävillä Youtubessa.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9712

Tositoope röllipersoona kirjoitti:
Selviskö miksi?

Eri paksuset reidet, kaasujalka, pussien pituus vai mikä oli syypää?

Tuskin, mutta ilmastonmuutos on aina pätevä syyllinen. 

Pitää myös huomata tuloksen koskevan vain ranskalaisia posteljooneja. Tarvitaan lisärahoitusta, että selviää koskeeko muitakin miähiä ja myös Suomessa.

Tasa-arvon vuoksi pitäisi tutkia myös pimpan huulien lämpöerot.

ID10T
Seuraa 
Viestejä6070

Keijona kirjoitti:
Kyllä tiede voikin olla naurettavaa.  Onko maailmankuvasi perusta naurettava?

Tarkoitit varmaan, että tiedekin voi olla naurettavaa. Suurin osa tieteestä ei naurata yhtään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla