Lasten teko lyhentää jostain syystä telomeereja. Kuva: Heli Saarela
Lasten teko lyhentää jostain syystä telomeereja. Kuva: Heli Saarela

Synnyttäneiden naisten kromosomien päässä olevat telomeerit lyhenevät useita prosentteja lapsettomiin verrattuna. Niiden lyhentyminen on yhteydessä ikääntymiseen.

Raskaus ja synnyttäminen näyttävät lyhentävän kromosomien päissä olevia telomeereja. Lasten tekeminen siis vanhentaa naisia, ainakin solutasolla.

Synnyttäneillä naisia havaittiin olevan keskimäärin 4,2 prosenttia lyhyemmät telomeerit kuin verrokeilla yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Solutasolla se vastaa 11 vuoden ikääntymistä, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Anna Pollack George Masonin yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Havainto ei tarkoita, että raskaus lyhentäisi ikää. Telomeerien lyheneminen liittyy kuitenkin solujen ikääntymiseen.

Telomeerit ovat kromosomien päissä sijatsevia dna-silmukoita, joita voisi verrata kengännauhojen kärkiin. Ne suojaavat kromosomien päitä solun jakautuessa.

Ilman telomeereja kromosomien päät sotkeutuisivat toisiinsa ja geneettistä materiaalia katoaisi. Ihmisen solut jakautuvat elämän aikana kymmeniä kertoja, ja joka kerralla telomeerit lyhenevät hieman.

Tutkimus Human Reproduction -tiedelehdessä perustuu Yhdysvalloissa vuosituhannen vaihteessa tehtyyn terveys- ja ravitsemuskartoitukseen.

Sen yhteydessä otettiin 1954 naiselta verinäytteet, joista määriteltiin myös telomeerien pituus. Telomeeridata tuli vasta nyt tutkijoiden käyttöön.

Naiset olivat 20–44 -vuotiaita. Synnyttäneillä naisilla telomeerit olivat keskimäärin 4,2 prosenttia lyhyempiä kuin muilla. Se tarkoittaa, että heidän kromosomeistaan puuttui keskimäärin 116 emäsparia verrattuna samanikäisiin, lapsettomiin naisiin.

Niillä, jotka eivät olleet synnyttäneet, telomeerien lyhentyminen oli tipahduttanut kromosomien päistä keskimäärin kymmenen emäsparia vuosittain.

Lasten määrä oli myös tilastollisesti yhteydessä telomeerien pituuteen. Viisi lasta tai useampia saaneiden naisten telomeerit olivat lyhyempiä kuin vähemmän tai ei yhtään lapsia saaneiden.

Tutkimuksessa huomioitiin muun muassa henkilön ikä, painoindeksi, tulotaso, koulutus ja tupakointi. Tulos perustuu kuitenkin kertaluontoiseen mittaukseen.

Tutkimuksessa ei voitu seurata, olivatko naisten telomeerit jo valmiiksi muita lyhyempiä ennen raskautta, vai lyhenivätkö ne vasta synnytyksen seurauksena.

On hyvin mahdollista, että telomeereja lyhentävä tekijä ei välttämättä ole itse raskaus, vaan esimerkiksi siihen ja äitiyteen liittyvä stressi. Näin Pollack uumoilee New Scientistissa. Yhdysvalloissa ei tunneta pitkiä äitiyslomia ja lastenhoito voi tulla erittäin kalliiksi.

Myös kulttuurilliset tekijät voivat vaikuttaa. Pari vuotta sitten julkaistu tutkimus havaitsi, että eteläamerikkalaisen mayaväestön naisilla synnytys näytti ennustavan muita pidempiä telomeereja. Alkuperäisväestöllä suurempi lapsiluku merkitsee useampia huolenpitäjiä vanhuuden turvaksi.

Hiljattain Psychoneuroendocrinology-lehdessä ilmestyneessä pienessä tutkimuksessa ei havaittu raskauden vaikutusta telomeereihin 81 tutkitulla naisella.

Huonompi sosioekonominen asema lapsuudessa näytti ennustavan lyhyempiä telomeereja myöhemmällä iällä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä