Vähennä mieluummin voita kuin pastaa, jos haluat laihtua. Kuva: Kevin Hall
Vähennä mieluummin voita kuin pastaa, jos haluat laihtua. Kuva: Kevin Hall

Pitkän päälle dieettien erot saattavat tasoittua.

Jos haluaa nopeasti kilot kuriin, kannattaa vähentää rasvaa mieluummin kuin hiilihydraatteja. Neuvoa tukee tuore tutkimus, jossa joukko ihmisiä sulkeutui hoitolaitokseen noudattamaan valvottuja dieettejä.

Valvotut olot takasivat sen, että ruokarajoituksia todella noudatettiin. Samalla voitiin säädellä liikkumista ja tehdä mittauksia vapaaehtoisten koehenkilöiden elimistöstä.

Ennen koejaksoja tutkijat laativat matemaattisen mallin siitä, miten rasva- tai hiilihydraattirajoitusten pitäisi vaikuttaa aineenvaihduntaan ja painoon. Malli perustui kymmeniin aiempiin ravitsemustutkimuksiin.

Malli ennusti, että vähähiilihydraattinen ruokavalio johtaa rasvan suurempaan palamiseen elimistössä mutta rasvan karttaminen kuitenkin vähentää enemmän rasvan määrää elimistössä.

Ennusteen testaamiseksi värvättiin 19 ylipainoista miestä ja naista kokeeseen Yhdysvaltain kansanterveystieteen laitoksen NIH:n hoitolaitokseen. Koehenkilöt viettivät siellä kahteen otteeseen kaksi viikkoa. Yhdellä jaksolla heidän päivittäistä kalorin saantiaan vähennettiin 30 prosentilla karsimalla lautaselta rasvaa. Toisella jaksolla hiilihydraatteja vähennettiin saman kalorimäärän verran.

Ihmiskokeet vahvistivat mallin tuloksia. Koehenkilöistä tehdyt mittaukset osoittivat, että kehon rasva väheni enemmän rasvapaastolla vaikka hiilihydraattipaasto lisäsi rasvan palamista.

Koeasetelma kesti vain kaksi kertaa kaksi viikkoa. Pidemmällä aikavälillä dieettien erot saattavat kuitenkin kaventua. Ainakin tutkijoiden laatima matemaattinen malli ennustaa, että elimistö tasoittaa dieettien välisiä eroja ajan oloon riippumatta siitä, missä suhteessa ihminen supistaa rasvan tai hiilihydraattien syömistään.

Tutkimuksen päätekijä Kevin Hall NIH:sta ei johda käytännön suosituksia tutkimuksestaan. Hän kehottaa laihduttajaa noudattamaan dieettiä, jota tämä pystyy noudattamaan.

Tutkimuksen julkaisi Cell Metabolism, ja siitä kertoi myös Cell Pressin tiedote.

JPI
Seuraa 
Viestejä25314
Liittynyt5.12.2012

Rasvan välttely hoikistaa nopeammin kuin hiilihydraatin

Rasvan välttely hoikistaa nopeammin kuin hiilihydraatin. Tuo on täysin ymmärrettävää, nimittäin mahat haluavat olla lihavia samoin kuin koko kehokin. Jos syödään sekä hiilihydraatteja että rasvaa, niin maha funtsii: Kummastakos ottaisin energiaa kropan tarpeisiin...hmmm..? Ahaa!, tietenkin hiilihydrateista, niistä se ottaminen on helpompaa ja nopeampaa ja rasva saa rauhassa kasvattaa massaa. Lisäksi kun täytän kropan energiavarastoja muuttamalla pöperöt lihaksille ja aivoile käyttökelpoiseen...
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Raspu
Seuraa 
Viestejä13702
Liittynyt12.7.2010

Rasvan välttely hoikistaa nopeammin kuin hiilihydraatin

Rasvaimusta mulle tulee mieleen kehon balanssi. Eli jos normaalipainoinen ihminen parantelee ulkonäköään rasvaimula 3-5kgn verran niin sisäpuolelle jää kuitenkin rasvamäärä joka on epäbalanssissa ulkoisen rasvan kanssa. Luulisi että elimistö yrittää tasapainottaa ulkoisen ja sisäisen rasvan suhdetta prhaaksi mahdolliseksi. Käsittääkseni rasvakudos varastoi myös joitain vitamiineja, onko näin? Rasvaliukoiset vitamiinit sitoutuvat rasvaan ennen elimistöön imeytymistä, mutta minulla on käsitys...
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä