Rasvasolut varastoivat energiaa tehokkaasti mutteivät itse juuri kuluta sitä. Lähes kaikki rasva palaa muissa soluissa. Kuva: Shutterstock
Rasvasolut varastoivat energiaa tehokkaasti mutteivät itse juuri kuluta sitä. Lähes kaikki rasva palaa muissa soluissa. Kuva: Shutterstock

Solut ottavat rasvasta energiaa juuri sen verran kuin tarvitsevat.

Jos haluaa pudottaa painoaan, pitää liikkua paitsi paljon myös oikein. Täytyy harrastaa rasvanpolttoliikuntaa, neuvovat monet nettisivut laihduttajaa.

Rasvanpolttoliikunnalla opastajat tarkoittavat kohtuullista liikuntaa, kuten reipasta kävelyä tai hölkkää, joka ei nosta sykettä yli 130:n. Silloin lihassolut tahkovat itselleen energiaa rasvahapoista, ja poltto jatkuu pitkään suorituksen jälkeenkin. Jos ryhtyy rehkimään, solut alkavat kuluttaa myös glukoosia, hiilihydraattien sokeria, ja rasvanpoltto hidastuu.

Ohje on oikeassa sikäli, että kiloja karistaakseen kannattaa liikkua ahkerasti. Mitään pitkään rasvaa polttavaa liikuntaa ei kuitenkaan ole olemassa, vaan liikunnan jälkeen solut yleensä käyttävät rasvahappoja tavallista vähemmän.

Hyödyllisintä on ajatella, että mikä tahansa liikunta ankarasta treenistä arkiseen hyötyliikuntaan lisää energiantarvetta ja auttaa rasvankulutuksessa, kunhan liikkuu säännöllisesti. Muutoin ei voisi ollakaan, sillä solujen rasvanpolttotarpeen ratkaisee kokonaisenergiatase. Jos kuluttaa enemmän kuin ruoasta tankkaa, elimistö paikkaa vajeen rasvakudoksesta.

Hiilihydraatteja sopii syödä

Sivustoilla suositellaan myös rasvanpolttoruokavaliota. Se painottuu proteiineihin ja rasvoihin, sillä laihduttajan on tärkeää vähentää hiilihydraattien käyttöä. Jos niitä syö runsaasti, solut ottavat energiansa glukoosista eivätkä rasvoista.

Tämä erheellinen käsitys perustunee siihen, että hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen solut hyödyntävät lähes yksinomaan glukoosia. Muutaman tunnin rupeama ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Kun tarkastelujakso pidennetään vuorokauden mittaiseksi, energianlähteiden käyttö tasaantuu. Yön tunteina rasvahappoja on veressä enemmän kuin päivällä, ja solut kattavat energiantarpeensa niillä.

Löytyy myös vinkkejä ruoka-aineista, jotka lisäävät rasvanpolttoa. Näiksi mainitaan esimerkiksi omena, vihreä tee, kananmuna ja tuliset mausteet, kuten chili.

Vikaan menee. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei edistä rasvanpolttoa, sillä sitä ei voi vauhdittaa vippaskonstein. Solut ottavat rasvasta energiaa vain sen verran kuin kullakin hetkellä tarvitsevat. Elimistössämme ei mitään polteta huvikseen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on professori, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoen laaja artikkeli, jossa hän kertoo, miten elimistö energiaa kuluttaa ja miten rasva ja glukoosi energiaksi muuttuvat solujen polttolaitoksissa mitokondrioissa.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Raspu
Seuraa 
Viestejä12727
Liittynyt12.7.2010

Rasvanpolttoa ei voi vauhdittaa vippaskonstein

Kaikki mikä nopeuttaa läpikulkuaikaa auttaa laihtumisessa. Chilin polte laihduttaa koska elimistö pyrkii poistamaan sen nopeammin. Runsas nesteen juonti, esim. teen, laihduttaa koska ruokaianeet liukenevat laimeammiksi ja köntti siirtyy eteenpäin helpommin. Lenkkeily laihduttaa kulutuksen takia, mutta myös sen takia että juostessa "paska" valuu alaspäin nopeammin. Eli mikä tahansa, joka poistaa syödyn materiaalin kehosta normaalia nopeammin laihduttaa koska kroppa ei kerkeä saada siitä...
Lue kommentti
Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä47
Liittynyt2.1.2016

Rasvanpolttoa ei voi vauhdittaa vippaskonstein

Rasvan polttoa voidaan nopeuttaa kiihdyttämällä aineen vaihduntaa esim itse olen laihtunut juomalla päivittäin pannullisen teetä ja lasillisen tomaattimehua. Lisäksi ruokavalio vaikuttaa, esim vähärasvainen ruokavalio jota olen alkanut noudattaa välttääkseeni huonoaoloa sitoo kehoon vähemmän uutta rasvaa. Eli kyllä vippaskonsteja on.
Lue kommentti

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.