Rasvasolut varastoivat energiaa tehokkaasti mutteivät itse juuri kuluta sitä. Lähes kaikki rasva palaa muissa soluissa. Kuva: Shutterstock
Rasvasolut varastoivat energiaa tehokkaasti mutteivät itse juuri kuluta sitä. Lähes kaikki rasva palaa muissa soluissa. Kuva: Shutterstock

Solut ottavat rasvasta energiaa juuri sen verran kuin tarvitsevat.

Jos haluaa pudottaa painoaan, pitää liikkua paitsi paljon myös oikein. Täytyy harrastaa rasvanpolttoliikuntaa, neuvovat monet nettisivut laihduttajaa.

Rasvanpolttoliikunnalla opastajat tarkoittavat kohtuullista liikuntaa, kuten reipasta kävelyä tai hölkkää, joka ei nosta sykettä yli 130:n. Silloin lihassolut tahkovat itselleen energiaa rasvahapoista, ja poltto jatkuu pitkään suorituksen jälkeenkin. Jos ryhtyy rehkimään, solut alkavat kuluttaa myös glukoosia, hiilihydraattien sokeria, ja rasvanpoltto hidastuu.

Ohje on oikeassa sikäli, että kiloja karistaakseen kannattaa liikkua ahkerasti. Mitään pitkään rasvaa polttavaa liikuntaa ei kuitenkaan ole olemassa, vaan liikunnan jälkeen solut yleensä käyttävät rasvahappoja tavallista vähemmän.

Hyödyllisintä on ajatella, että mikä tahansa liikunta ankarasta treenistä arkiseen hyötyliikuntaan lisää energiantarvetta ja auttaa rasvankulutuksessa, kunhan liikkuu säännöllisesti. Muutoin ei voisi ollakaan, sillä solujen rasvanpolttotarpeen ratkaisee kokonaisenergiatase. Jos kuluttaa enemmän kuin ruoasta tankkaa, elimistö paikkaa vajeen rasvakudoksesta.

Hiilihydraatteja sopii syödä

Sivustoilla suositellaan myös rasvanpolttoruokavaliota. Se painottuu proteiineihin ja rasvoihin, sillä laihduttajan on tärkeää vähentää hiilihydraattien käyttöä. Jos niitä syö runsaasti, solut ottavat energiansa glukoosista eivätkä rasvoista.

Tämä erheellinen käsitys perustunee siihen, että hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen solut hyödyntävät lähes yksinomaan glukoosia. Muutaman tunnin rupeama ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Kun tarkastelujakso pidennetään vuorokauden mittaiseksi, energianlähteiden käyttö tasaantuu. Yön tunteina rasvahappoja on veressä enemmän kuin päivällä, ja solut kattavat energiantarpeensa niillä.

Löytyy myös vinkkejä ruoka-aineista, jotka lisäävät rasvanpolttoa. Näiksi mainitaan esimerkiksi omena, vihreä tee, kananmuna ja tuliset mausteet, kuten chili.

Vikaan menee. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei edistä rasvanpolttoa, sillä sitä ei voi vauhdittaa vippaskonstein. Solut ottavat rasvasta energiaa vain sen verran kuin kullakin hetkellä tarvitsevat. Elimistössämme ei mitään polteta huvikseen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on professori, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoen laaja artikkeli, jossa hän kertoo, miten elimistö energiaa kuluttaa ja miten rasva ja glukoosi energiaksi muuttuvat solujen polttolaitoksissa mitokondrioissa.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Raspu
Seuraa 
Viestejä8842
Liittynyt12.7.2010

Rasvanpolttoa ei voi vauhdittaa vippaskonstein

Kaikki mikä nopeuttaa läpikulkuaikaa auttaa laihtumisessa. Chilin polte laihduttaa koska elimistö pyrkii poistamaan sen nopeammin. Runsas nesteen juonti, esim. teen, laihduttaa koska ruokaianeet liukenevat laimeammiksi ja köntti siirtyy eteenpäin helpommin. Lenkkeily laihduttaa kulutuksen takia, mutta myös sen takia että juostessa "paska" valuu alaspäin nopeammin. Eli mikä tahansa, joka poistaa syödyn materiaalin kehosta normaalia nopeammin laihduttaa koska kroppa ei kerkeä saada siitä...
Lue kommentti
Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä29
Liittynyt2.1.2016

Rasvanpolttoa ei voi vauhdittaa vippaskonstein

Rasvan polttoa voidaan nopeuttaa kiihdyttämällä aineen vaihduntaa esim itse olen laihtunut juomalla päivittäin pannullisen teetä ja lasillisen tomaattimehua. Lisäksi ruokavalio vaikuttaa, esim vähärasvainen ruokavalio jota olen alkanut noudattaa välttääkseeni huonoaoloa sitoo kehoon vähemmän uutta rasvaa. Eli kyllä vippaskonsteja on.
Lue kommentti

Vatsahappojen häviäminen sai enterokokkibakteerit rehottamaan koe-eläinten suolistossa ja tulehduttamaan maksaa.

Niin sanotut protonipumpun estäjät ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä närästyslääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Suomessa näitä ppi-lääkkeitä myydään muun muassa kauppanimillä Somac ja Nexium.

Niiden teho perustuu siihen, että ne estävät vatsahappoja alun pitäenkin muodostumasta, kun taas antasidit eli happolääkkeet vain neutraloivat vatsan liikahappoisuutta.

Yhdysvalloissa tehdyissä hiirikokeissa on nyt saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että näiden närästyslääkkeiden käyttö voi pahentaa alkavia maksavaurioita.

Protonipumpun estäjät vaikuttavat suoliston bakteerikantaan ja synnyttävät sitä kautta maksatulehdusta, osoittaa Nature Communications -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.

San Diegon yliopiston tutkijat ottivat hiiriä, joille oli aiheutettu alkoholimaksasairaus tai rasvamaksa.

Sitten he estivät hiiriltä mahahapon erityksen joko omepratsoli-lääkkeellä tai geenejä peukaloimalla. Verrokkina oli tavallisia hiiriä.

Ulostenäytteistä tutkijat katsoivat, miten bakteeritasapaino muuttui hiirten suolistossa. Kun vatsahapon eritys estettiin, enterokokkibakteerit lisääntyivät hiirten suolistossa.

Hiirillä oli alkujaan kolmenlaista maksasairautta, joista kaikki alkoivat edetä nopeammin ja tutkijat paikansivat vaikutuksen juuri enterokokkien lisääntymiseen.

Selvittääkseen närästyslääkkeiden vaikutuksia myös ihmisillä tutkijat keräsivät tietoa yli 4 800 kroonisesta alkoholinkäyttäjästä. Näistä 1 024 käytti säännöllisesti ppi-lääkkeitä, 745 henkilöä oli toisinaan käyttänyt ppi-lääkkeitä ja loput 3 000 eivät koskaan olleet käyttäneet näitä närästyslääkkeitä.

Protonipumpun estäjiä käyttävillä alkoholisteilla oli ulosteessaan säännonmukaisesti enemmän enterokokkibakteereja kuin muilla.

Samoin kymmenen vuoden riski sairastua alkoholimaksasairauteen oli näillä henkilöillä 20,7 prosenttia, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan ppi-närästyslääkkeitä, riski oli 12 prosenttia.

Toisin sanoen alkoholin väärinkäyttö yhdessä närästyslääkkeiden säännöllisen käytön kanssa nosti alkoholimaksasairauden riskiä noin kahdeksan prosenttia.

Tutkijat huomauttavat, että vaaditaan kuitenkin vielä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin närästyslääkkeiden vaikutus maksasairauksiin voidaan luotettavasti todistaa ihmisillä.

On mahdollista, että tutkijat eivät pystyneet huomioimaan kaikkia sekoittavia tekijöitä tutkimuksessaan.

Hiirimallien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että närästyslääkkeet voivat pahentaa alkavaa maksasairautta. Tiedetään, että suoliston bakteerikannan muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen monella tapaa, ja närästyslääkkeet aiheuttavat muutoksia suoliston bakteerikantaan.

Koe sadoilla ihmisillä paljasti, että monotonisella äänellä tervehtiviä ihmisiä pidetään epäluotettavina.

Ensivaikutelma on tärkeä. Oletamme ihmisestä paljon jo pelkästään olemuksen, kädenpuristuksen tai vaikka puhetavan perusteella.

Kanadalais-britannialainen tutkimusryhmä havaitsi muutama vuosi sitten, että ihmiset tekevät yllättävän monta päätelmää toisen luonteesta jo pelkästään sen perusteella, miten henkilö sanoo tervehdyksen ”hello”.

Tutkimuksessa havaittiin muun muassa, että koehenkilöt yhdistivät matalammat miesäänet hallitsevuuteen. Naisilla päin vastoin korkeampia ääniä pidettiin merkkinä hallitsevasta luonteesta.

Koehenkilöt luokittelivat myös ääniä sen mukaan, miten luotettavina tai epäluotettavina he niitä pitivät.

Sama ryhmä selvitti jatkotutkimuksessa, mikä tarkalleen puheäänen sävyssä ja korkeudessa synnyttää ihmisille mielikuvan luotettavuudesta.

Tutkimukseen värvättiin puolentuhatta koehenkilöä, miehiä ja naisia, jotka saivat jälleen kuunnella liudan eri henkilöiden eri tavoin lausumia ”hello”-tervehdyksiä ja tehdä arvioita äänestä.

Selvisi, että luotettavimman kuuloinen tervehdys on sellainen, jossa ääni on aluksi korkea, laskee sitten hieman ja nousee taas lopuksi.

Tasaisella, monotonisella äänellä lausutut tervehdykset kuulostivat koehenkilöiden mielestä järjestäen epäluotettavilta.

Tutkimuksen perusteella ei toki voida sanoa, pitävätkö ihmisen ennakkoluulot puhujan luonteesta paikkansa. Tutkijat eivät tiedä, miksi hieman laulava äänensävy saa ihmisen kuulostamaan luotettavalta.

Psykologi Philip McAleer Glasgowin yliopistosta arvioi Science-lehdessä, että kenties elävämpi äänensävy antaa kuvan persoonallisesta ihmisestä.

Matala murina on monella eläimellä varoitusääni, kun taas korkeat haukahdukset liittyvät leikkiin. Evolutiivisesti ajateltuna käy myös järkeen, että ihmiset tekevät toisen äänestä hyvin nopeita päätelmiä.

”Se voi olla olennaista selviytymisen kannalta. Jos joudut kuuntelemaan toisen puhetta viisi minuuttia päättääksesi, voiko henkilöön luottaa, saatat olla jo kuollut”, McAleer pohtii.

Tuloksista saattaa olla hyötyä, kun suunnitellaan yhä inhimillisemmän kuuloisia tietokoneääniä ja puheavustajia esimerkiksi kännyköihin. Tutkimus julkaistiin avoimessa Plos One-verkkolehdessä.

Tutkimuksen testi on toistaiseksi verkossa saatavilla, joten äänien luotettavuutta voi itsekin testata samalla kokeella, jonka koehenkilöt tekivät. Sitä voi kokeilla täällä.