Kypsät rasvasolut eivät kykene jakautumaan, mutta niitä ympäröivässä kudoksessa kuhisee, kun ihminen lihoo. Sopivat hormonisignaalit piiskaavat rasvakudoksen esisoluja, preadiposyyttejä, jakautumaan. Niistä kypsyy monen erilaistumisvaiheen kautta soluj...

Kypsät rasvasolut eivät kykene jakautumaan, mutta niitä ympäröivässä kudoksessa kuhisee, kun ihminen lihoo. Sopivat hormonisignaalit piiskaavat rasvakudoksen esisoluja, preadiposyyttejä, jakautumaan. Niistä kypsyy monen erilaistumisvaiheen kautta soluja, jotka kykenevät varastoimaan rasvaa.

Johns Hopkins –yliopiston biokemistit havaitsivat, että soluissa rasvaa varastoivat geenit aktivoituivat vasta kahden jakautumiskierroksen jälkeen. Altistus solunjakautumista jarruttaville kemikaaleille esti taas rasvasolujen kypsymisen. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehdessä.

Tieto monivaiheisesta hormonivälitteisestä solujakautumisesta on uusi. Aiemmin on ajateltu, että esiasteista kypsyy jatkuvasti uusia rasvasoluja. Jo kauan sitten on kumottu ajatus siitä, että rasvasolujen määrä ratkeaa lapsuudessa. Rasvan sopeutuvuudesta kertoo se, että rasvasolut pienenevät laihtuessa. Lihoessa syntyy siis puolestaan uusia soluja.

Rasvasolujen erilaistumista säätelevien geenien virheet voivat johtaa paino-ongelmiin. Viime vuonna tarkastettu Kuopion yliopiston väitöstutkimus osoitti, että kaksi mutaatioita rasvasolujen erilaistumista säätelevässä PPARg –geenissä aiheuttaa sairaalloisen lihavuuden. Geenivirhe esiintyy noin 2 %:lla väestössä ja noin 4 %:lla lihavista.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla