Hiilidioksidi ei voimista kasvua, jos typpeä ja fosforia ei ole tarpeeksi. Kuva: Wikimedia Commons
Hiilidioksidi ei voimista kasvua, jos typpeä ja fosforia ei ole tarpeeksi. Kuva: Wikimedia Commons

Odotettu kasvu voi tyssätä typen ja fosforin puutteeseen.

Kasvien on katsottu hidastavan ilmaston lämpenemistä, koska ne sitovat hiilidioksidia yhteyttäessään ja kasvaessaan. Kasvit eivät kuitenkaan ehkä kasva hiilidioksidin lisääntyessä niin vahvasti kuin on arvioitu, koska ravinteiden niukkuus rajoittaa kasvua. Tämän vuoksi maapallon keskilämpötila voi nousta enemmän kuin jotkin ilmastomallit arvioivat, kertoo tutkimus Nature Geosciencessa.

Coloradon yliopistossa Boulderissa työskentelevä William Wieder ja hänen työtoverinsa mallinsivat, miten paljon typpeä ja fosforia tarvittaisiin, jotta kasvu voisi voimistua odotusten mukaisesti. He huomasivat, että kasvit tarvitsevat lisäkasvuun ravinteita paljon enemmän kuin näitä on tarjolla.

Ravinnepuutteen seurauksena kasvit sitovat hiilidioksidia jopa 25 prosenttia vähemmän kuin kansainvälinen ilmastopaneeli on keskimäärin arvioinut.

Vuosisadan loppuun mennessä kasvikunta ei ehkä ime hiiltä yhtä paljon kuin sitä vuotaa maaperästä ilmakehään. Hiilidioksidia vapautuu maaperästä entistä enemmän, kun orgaanista ainesta hajottavat pieneliöt lisääntyvät ilmaston lämmetessä. Siksi maapallo lämpenisi enemmän kuin nykyiset ilmastomallit ennustavat.

Kasvit tarvitsevat typpeä, koska se on tärkeä osa lehtivihreää. Toinen keskeinen ravinne on fosfori, joka osallistuu muun muassa kasvin energiantuotantoon. Ilmakehän typpikaasua kasvit eivät voi käyttää suoraan, vaan ne saavat typpensä maaperässä olevista typpiyhdisteistä bakteerien avulla. Fosforia tulee lisää rapautuvista kivistä ja vaikkapa tuulten kuljettamasta hiekasta.

Näiden kahden keskeisen ravinteen saantia ei ole juuri huomioitu ilmastomalleissa. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viimeisessä raportissa on käytetty yhdentoista ilmastomallin tietoja, mutta niistä vain kahdessa on arvioitu typen kiertoa, ja fosforin kiertoa ei ole otettu huomioon yhdessäkään.

Svante
Seuraa 
Viestejä1
Liittynyt28.4.2015

Ravinnepulan takia kasvit eivät ehkä viilennä maapalloa

Toisaalta, ihan ravinnontuotannon kasvutarvetta ajatellen typellä ja fosforilla ei olisi enään saatu lisäkasvua aikaiseksi mikäli CO2 olisi pysynyt perustuotantoa rajoittavana tekijänä. Nyt on mahdollista lisätä sitä paljon mainostettua "vihreätä kasvua" typellä ja fosforilla, eikä välttämättä edes halla pääse koettelemaan niinkuin Paavoa nälkävuosina.
Lue kommentti
SamBody
Seuraa 
Viestejä6011
Liittynyt3.5.2008

Ravinnepulan takia kasvit eivät ehkä viilennä maapalloa

No eipä noissa arvauksissa ("malleissa") nyt muutenkaan ole lähimainkaan kaikkia asioita ole huomioitu, niin että suuriko on uutinen? Jo etumerkin saaaminen oikein kun on tähän saakka osoittautunut kovin haastavaksi!
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä