Kuva: Corbis RF.
Kuva: Corbis RF.

Oikeudenmukaisuus ei ole perua esivanhemmiltamme.

Laboratoriotutkimusten mukaan teollisuusmaissa asuvat ihmiset ovat yleensä hyvin oikeudenmukaisia toisiaan kohtaan – ja he myös rankaisevat herkästi niitä, jotka käyttäytyvät epäreilusti.

Mutta miksi? Koehenkilöthän eivät yleensä tunne toisiaan entuudestaan – saati ole sukua toisilleen.

Oikeudenmukaisuudelle on esitetty kaksi selitystä. Toisen mukaan toisen huomioon ottaminen on jäänne kivikautisilta esivanhemmiltamme, jotka elivät pienissä yhteisöissä. Tuolloin yhteistyö ja vastavuoroisuus oli ensiarvoisen tärkeää perheen selviytymiselle.

Toisen selityksen mukaan reiluus sen sijaan heijastaa moderneja sosiaalisia normeja ja instituutioita, jotka ovat syntyneet vasta yhteiskuntien monimutkaistumisen myötä.

Tuore tutkimus puoltaa jälkimmäistä näkemystä.

Joseph Henrich British Columbian yliopistosta
kollegoineen kartoitti 2100 ihmisten oikeudenmukaisuutta rahapelien avulla.

Koehenkilöt edustivat 15 yhteiskuntaa kolmelta eri mantereelta. Asuinyhteisöjen koko vaihteli 20 asukkaasta 10000:een.

Tulokset osoittivat, että reilun pelin todennäköisyys kasvoi sitä mukaa, mitä markkinavetoisemmasta kulttuurista henkilö oli kotoisin tai mitä hartaammin hän harjoitti jotakin valtauskontoa. Suurten yhteiskuntien edustajat myös rankaisivat muita todennäköisimmin pelaajia, jotka ajattelivat vain omaa etuaan.

"On todennäköistä, että pienet ja suuret yhteiskunnat sääntelevät yhteistyötä eri tavoin, koska normien noudattamisen vahtimisessa ja vahvistamisessa toimivat eri konstit eri kokoisissa yhteisöissä", pohtii tutkijajoukkoon lukeutunut antropologi Richard McElreath Kalifornian yliopistosta Davisista.

"Pikkukaupunki voi luottaa pelkkään henkilön maineeseen ja siihen, että kaikki tuntevat toisensa, sen sijaan ison cityn asukkaiden on pakko nojata jonkinlaisiin rangaistuksiin."

Tutkimuksen julkaisi Science.