Jos matkustajalentokoneet lentäisivät pari kilometriä nykyistä alempana, pilviä ehkä syntyisi vähemmän, BBC:n verkkosivulla kerrotaan. Pilvilaskelmat tehtiin kansainvä...

Jos matkustajalentokoneet lentäisivät pari kilometriä nykyistä alempana, pilviä ehkä syntyisi vähemmän, BBC:n verkkosivulla kerrotaan. Pilvilaskelmat tehtiin kansainvälisenä yhteistyönä Manchester Metropolitan -yliopistossa.

Lähtökohtana oli ajatus, jonka mukaan korkealla lentävän lentokoneen palokaasuista tiivistyvät vesipisarat ja jääkiteet voivat nopeuttaa pilvien syntyä, jos ilmassa on ennestään riittävästi vesihöyryä.

Reittikoneet lentävät yleensä 6-12 kilometrin korkeudella. Laskelmissa käytettiin nykyisiä lentoreittejä ja reittien liikennetiheyksiä siten, että kutakin reittiä pudotettiin 2000, 4000 ja 6000 jalkaa eli 600, 1200 ja 1800 metriä. Pilvenä oli untuvapilvi (cirrus), joita esiintyy melko korkealla.

Näiden laskelmien mukaan lentokorkeuden alentaminen kahdella kilometrillä pudottaa palokaasuista syntyvien, valkeina nauhoina näkyvien pisara- ja jäävanojen määrän puoleen nykyisestä. Koska vesihöyryn tiivistymiskeskuksia syntyy näin aiempaa vähemmän, myös untuvapilvien määrä voi vähentyä. Toisaalta untuvapilviä ei voi syntyäkään, ellei ilmassa ole riittävästi kosteutta omasta takaa. Pelkät lentokoneiden vanat ovat pilviksi aika mitättömiä.