Leonardo suunnitteli Konstantinopoliin sillan, jota ei koskaan rakennettu. Kuva: <span class="photographer">Karly Bast / Michelle Xie</span>
Leonardo suunnitteli Konstantinopoliin sillan, jota ei koskaan rakennettu. Kuva: Karly Bast / Michelle Xie

MIT-yliopiston arkkitehdit rakensivat sillan tarkan mallin suhteessa 1:500. Se näyttää kestävän.

Renessanssinero Leonardo (1452–1519) oli paitsi taiteilija, keksijä ja anatomi myös arkkitehti ja insinööri. Hän esimerkiksi suunnitteli siltoja.

Leonardo da Vincina tunnetun monilahjakkuuden tämä puoli on ehkä vähemmän tunnettu. Häneltä tultiin kysymään siltojen suunnitelmia.

Osmaanien valtakunnan sulttaani Bayezid II lähetti vuonna 1502 edustajansa Leonardon puheille. Hän etsi suunnittelijaa sillalle, joka yhdistäisi Konstantinopolin naapurikaupunki Galataan. Paikat ovat nykyisen Istanbulin ja Turkin niin sanotun kultaisen sarven alueella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Leonardo oli jo tuolloin yleisesti tunnettu taiteilija ja keksijä. Hän oli 1500-luvun alussa Cesare Borgian palveluksessa sotilasarkkitehtina ja -insinöörinä. Hän matkusti ympäri Italiaa, mutta tukikohta oli Firenzessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Leonardo ehdotti Bayezidille uutta tapaa rakentaa silta, ja kuvasi sen kirjeessään sulttaanille. Hän myös luonnosteli sen pieneen piirrokseen muistikirjaansa.

Leonardon sillan malli kiehtoi nyt 2010-luvun lopulla kuulun teknillisen korkeakoulun MIT:n arkkitehtejä ja rakenteen tutkijoita. Yksi ryhmä halusi tietää, olisiko Leonardon suunnitelma todella kestänyt.

Leonardo ei jostain syystä saanut tilaustyötä, joten emme voi tietää. Mutta nyt yli 500 vuotta hänen kuolemansa jälkeen Leonardon suunnitelmasta on tehty pienoismalli.

Ryhmä arkkitehtuurin opiskelijoita ja professoreita tutki Leonardon visiota. Jatko-opiskelija Karly Bast Meng, professori John Ochsendorf ja perustutkintoa suorittava Michelle Xien tutkivat 1500-luvun alun asiakirjoja ja aikansa rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä, MIT news kertoo.

He pohtivat myös, millaiset olot olivat aikoinaan rakennuspaikan jokisuistolla Kultainen sarven alueella.

 

Arkkitehtuurin jatko-opiskelija Karly Bast Meng esittelee Leonardon sillan pienoismallia. Kuva: Gretchen Ertl

 

Leonardon aikaan tavallisessa sillassa oli pieniä puoliympyrän muotoisia kaaria. Niitä olisi tarvittu vähintään kymmenen koko sillan jännevälin alueelle. Sillan piti olla näet 280 metriä pitkä.

Leonardon suunnitelma sillasta oli aivan erilainen. Siinä oli yksi valtava ja kuin litistynyt sillan kaari. Se olisi kuitenkin niin korkea, että purjevene voisi kulkea sillan alta masto pystyssä.

Tämän hän myös kuvasi piirroksessaan 1500-luvun alussa. Sillassa olisi siis ollut aikansa pisin jänneväli.

”Suunnitelma oli uskomattoman kunnianhimoinen. Se oli noin kymmenen kertaa pidempi kuin tuon ajan tyypilliset sillat”, sanoo suunnitelmaa tutkinut jatko-opiskelija Bast Meng.

Leonardo suunnitteli myös erikoisesti sen, miten vakautettaisiin jännevälin sivuttaista liikettä. Juuri se on romahduttanut monia siltoja vuosisatojen ajan.

Hän olisi torjunut sivuliikettä tukien avulla, jotka leviävät ulos sillan molemmilta puolilta. Ne vakauttaisivat siltaa samaan tapaan kuin ihminen, joka levittää jalkansa heilahtelevassa raitiovaunussa.

Kirjeessään sulttaanille Leonardo ei kertonut, mitä materiaaleja hän käyttäisi, tai millä tavalla silta rakennettaisiin. Bast Meng tutki ryhmänsä kanssa tuolloin saatavia materiaaleja. He päättelivät, että sillan olisi voinut valmistaa vain kivistä.

Puinen tai tiilinen silta eivät olisi kestäneet painoa sillan päällä, koska sillan jänneväli oli niin valtava.

MIT:n tutkijat päättelivät, että silta voisi pysyä aloillaan pelkän painovoiman avulla. Tämä oli nähty jo roomalaisten rakentamissa silloissa. Ne eivät aina tarvinneet kiinnittimiä tai laastia.

Tämä pohdinta piti todistaa. Niin he rakensivat sillasta mallin, joka voisi osoittaa Leonardon sillan vakauden, MIT news kertoo.

Täysimittainen silta olisi koostettu tuhansista kivistä. MIT:n suunnitelmassa silta tehtiin puusta ja viipaloitiin erillisiksi lohkoiksi. He päättivät jakaa sillan mallin 126 lohkoon. Ne koottiin yhteen lopulliseen rakenteeseen. Erilliset lohkot tulostettiin 3d-tulostimella. Valmistukseen kului noin kuusi tuntia lohkoa kohti.

Näin silta valmistui mittakaavaan 1:500, ja pienoismallin pituudeksi tuli noin 76 senttimetriä.

Rakennettaessa lohkoja tuettiin telinein. Vasta kun kaikki kivet olivat paikoillaan, telineet poistettiin. Siltarakenteen viimeinen kappale oli lohko kaaren ylimpään osaan.

”Meidän piti puristaa se paikalleen. Se oli ratkaiseva hetki”, sanoo Bast Meng.

”Kun sain sen lohkon paikalleen, ajattelin, että tämähän toimii.”

”Otimme telineet pois ja siinä se seisoi. Siltaa pitää koossa vain se, että sen osat ovat puristuneet toisiinsa. Se on osoitus geometrian voimasta”, Bast Meng sanoo.

Luonnosteliko Leonardo sillan vihkoonsa vain muutamassa minuutissa? Vai miettikö hän sen rakennetta syvällisesti? Sitä tutkijat eivät saaneet selville.

Leonardo kuitenkin näytti tietävän, kuinka fyysinen maailma pelaa. Kokeet MIT:ssa osoittivat, että Leonardo tiesi senkin, että alueella järisi maa silloin tällöin. Kokeissa silta kesti hyvin pieniä vaakatason heilahduksia.

Leonardon sillan pienoismalli kuitenkaan tuskin vaikuttaa nykyajan siltojen suunnitteluun.

Istanbulissa Leonardon sillan suunnitelmaa on yritetty herättää henkiin. Toukokuussa 2006 Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan ja Istanbulin pormestari Kadir Topbas päättivät rakentaa sillan, kertoo Wikipedia.

Mitään asian eteen ei ole sen jälkeen tehty.

MIT:n ryhmä esitteli siltarakennelmaa äsken Barcelonassa, jossa pidettiin rakenteita tutkivan kansainvälisen yhdistyksen konferenssi. Siltaharjoitelman lyhennelmä on verkossa.

Maailman ensimmäinen 3d-tulostettu silta otetaan käyttöön Hollannissa vuoden 2020 lopulla. Sen rakenne muistuttaa ulospäin hieman Leonardon hahmotelmaa yli 500 vuotta sitten.

 

Maailman ensimmäinen valmis 3d-tulostettu silta odottaa sijoitustaan Amsterdamiin. Kuva: University of Twente

 

JeeSe
Seuraa 
Viestejä11

Nyt on kyllä ihan vähän vaikea pysyä selvillä mitä tehtiin.

Jutusta lainattua:

"silta tehtiin puusta ja viipaloitiin erillisiksi lohkoiksi ... Erilliset lohkot tulostettiin 3d-tulostimella.  ... Vasta kun kaikki kivet olivat paikoillaan, telineet poistettiin."

Siis tulostettiin puulohkoja 3d-tulostimella ja ne sitten muuttuivat kiviksi jotenkin?

Ihmeellistä teknologiaa nykyään.

mdmx
Seuraa 
Viestejä6408

Jäi mietityttään että miksi silta tehtiin ensin puusta, sitten pilkottiin, mallinnettiin palat ja tulostettiin? Sen sijaan että olisi mallinnettu suoraan puolikas silta, pilkottu se ohjelmallisesti ja sitten tulostettu. Lopputuloksen kannalta ei merkitystä, samat palikat syntyy eri prosesseilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla