Hopeisen kasteristin ripustuslenkistä löytyi vuosiluku. Kuva: Aki Arponen/Suomen kansallismuseo
Hopeisen kasteristin ripustuslenkistä löytyi vuosiluku. Kuva: Aki Arponen/Suomen kansallismuseo

Ruumiit eivät ole 1944 teloitettuja suomalaisia sotilaskarkureita vaan 1800-luvulla haudattuja venäläisiä. Hautojen etsintä jatkuu toukokuussa.

Haudasta löytyneet riipukset ja napit todistavat, että Lappeenrannan Huhtiniemestä viime vuonna ylös kaivetut vainajat on haudattu jo 1800-luvulla. Todennäköisesti he olivat alueella toimineen venäläisen varuskunnan sotilaita, jotka kuolivat tartuntatautiin, mahdollisesti lavantautiin tai punatautiin.

Helsingin yliopiston tutkijat kertoivat torstaina saaneensa loppuun 13 vainajan perusteellisen tutkimuksen. Kaikki olivat miehiä ja iältään 15-50. Heidät oli haudattu samalla kertaa. Yhdestäkään ei löytynyt luodinreikiä tai muita merkkejä ulkoisesta väkivallasta.

Ajoitus ja päätelmät vainajien kansallisuudesta tehtiin haudasta löytyneiden pikkuesineiden perusteella. Seitsemällä vainajalla oli ortodoksinen kasteristi, joita pikkulapsille Venäjällä annettiin kastelahjaksi.

Yhden hopeisen kasteristin ripustuslenkissä oli leima ja siinä vuosiluku, ilmeisesti 1826. Vuosiluvun kaksi ensimmäistä numeroa olivat aivan selvät, mutta kahta viimeistä ei pystytty varmuudella tunnistamaan. Hammastutkimukset osoittivat, että ristin omistaja oli vasta 15-18-vuotias.

Lappeenrannassa on sitkeästi elänyt perimätieto, jonka mukaan Huhtiniemessä olisi jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944 toiminut salainen kenttätuomioistuin, joka olisi määrännyt teloitettavaksi jopa satoja sotilaskarkureita.

Helsingin yliopiston arkeologien ja oikeuslääketieteilijöiden ryhmä tekee vielä tänä keväänä ja syksynä Huhtiniemessä kaivauksia selvittääkseen, onko alueella todella teloitettujen suomalaissotilaiden joukkohautoja. Paikallisten ihmisten vihjeiden ja puolustusvoimien tekemien maatutkakartoitusten perusteella hautoja etsitään ainakin viidestä paikasta leirintäalueella ja sen lähistöllä.

Kasvontunnistusohjelma erottaa eri-ikäisenä otetuista kuvista saman lapsen.

Lasten katoamiset ja kaappaukset ovat maailmalla yleisempi ongelma kuin Suomessa. Moni vanhempi kantaa mukanaan kadonneen valokuvaa.

Sitä voi käyttää todisteena. Mutta kun katoamisesta on aikaa, valokuvan arvo kadonneen etsinnässä hiipuu. Ihminen kun voi näyttää hyvin erilaiselta muutaman vuoden kuluttua.

Nyt kuvien vertailuun esimerkiksi poliisin avuksi on otettu avuksi tekoäly. Se voisi löytää kadonneen henkilön valokuvan avulla nopeammin kuin ihminen.

Poliisilla on jo käytössä eri ohjelmia, joilla he vertailevat valokuvia. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaan, kun kadonnut on yli 20-vuotias.

Tietojenkäsittelytieteen tutkija Debayan Deb Michiganin osavaltion yliopistosta kehitti ryhmineen kasvoja tunnistavan laskentaohjelman. Algoritmi tunnistaa eri-ikäisistä kasvoista samoja piirteitä.

Deb kehitti ohjelmaa antamalla sille tuhat kuvaa 2–18-vuotiaista lapsista. Jokainen lapsi oli kuvattu ainakin neljä eri kertaa kuuden vuoden aikana.

Tekoäly löysi oikean lapsen kuvia vertailemalla 80 prosentissa tapauksista, kertoo arxivessa julkaistu tutkimus.

Jos kuvat oli otettu alle vuoden välein, tekoäly löysi saman henkilön kasvonpiirteet yli yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Tunnistus laski 73 prosenttiin, jos kuvien välillä oli kulunut yli kolme vuotta.

Ryhmä yrittää nyt kouluttaa tekoälyä löytämään lapsi kuvista, joiden välissä on kulunut usea vuosi, kertoo New Scientist.

Sähköinen stimulointi aktivoi aivot alttiiksi harjoitukselle.

Netistä saa korvakuulokkeita, jotka lupaavat lisää taitoa, voimaa ja kestävyyttä, kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Kalifornialaisen yrityksen Halon kuulokkeiden sanka antaa aivokuorelle sähköistä stimulaatiota. Kun urheilusuoritusta tai musiikkikappaletta treenaa stimuloiduin aivoin, harjoituksen vaikutus tehostuu, yritys vakuuttaa.

Newsweek-lehden mukaan yhdysvaltalaiset urheilijat ovat toimineet koekäyttäjinä. Halon omassa tutkimuksessa stimulaatiota saaneiden urheilijoiden ponnistusvoima lisääntyi kuukauden harjoittelun aikana selvästi enemmän kuin lumekuulokkeita käyttäneellä ryhmällä.

Periaatteessa tällainen neurodoping voi toimia.

”Sille on neurofysiologista perustaa”, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja kliinisen neurofysiologian professori Satu Jääskeläinen.

Niin sanotulla transkraniaalisella tasavirtastimulaatiolla eli tDCS:llä voidaan nostaa aivokuoren aktiivisuustasoa eli valmiutta hermoimpulsseihin. Olemassa olevat hermoyhteydet tehostuvat. Samalla lisääntyy aivoalueen muovautuvuus eli kyky muodostaa uusia yhteyksiä.

Sähköistä stimulointia on kehitetty ennen kaikkea sairauksien hoitoon, mutta myös sen vaikutusta suorituskykyyn on tutkittu.

Tieteellisissä kokeissa se on parantanut terveiden koehenkilöiden reaktioaikoja, tehostanut motorista oppimista ja parantanut kognitiivista suorituskykyä.

Sillä on pystytty jopa parantamaan kestävyyttä. Uupumukseen asti ajetuissa pyöräilytesteissä stimulaatiota saaneet koehenkilöt pystyvät jatkamaan pidempään kuin verrokkiryhmä.

Se on lyhentänyt reaktioaikoja ja lisännyt reiden ojennusvoimaa. Sillä on pystytty hillitsemään käsien vapinaa, josta ampujat haluavat päästä eroon.

Stimuloidut koehenkilöt ovat omaksuneet taitoja nopeammin ja pystyneet toistamaan oppimaansa täsmällisemmin.

Kuitenkin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun johtaja Sami Kalaja kertoo HS:n jutussa, että nykynäytön perusteella huippu-urheilussa vaikutukset olisivat heikot tai jopa olemattomat.

Suurimpia vaikutuksia aivostimulaatiolla on saatu koehenkilöillä, joilla on aivojen toiminnassa jokin vajaus tai häiriö. Terveillä havaitut muutokset ovat pienempiä.

Kysely

Kokeilisitko neurodopingia?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10657
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Kokeilisitko neurodopingia?

MooM kirjoitti: Tasavirtastimulaatiolla (TDCS) on tutkitusti vaikutusta, tuosta laitteesta en tiedä. Vaikutus riippuu siitä, minkä aivoalueiden välille virta laitetaan ja miten päin. Duodecimissä: http://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo12996 "TMS:n avulla tuotettujen motoristen herätevasteiden mittaamisen hyödyllisyyttä osana heikkoon sähkövirtaan perustuvien stimulaatiomenetelmien perustutkimusta rajoittaa se, että menetelmä kuvaa ainoastaan liikeaivokuoren vasteita, eivätkä tulokset...
Lue kommentti

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.