Hopeisen kasteristin ripustuslenkistä löytyi vuosiluku. Kuva: Aki Arponen/Suomen kansallismuseo
Hopeisen kasteristin ripustuslenkistä löytyi vuosiluku. Kuva: Aki Arponen/Suomen kansallismuseo

Ruumiit eivät ole 1944 teloitettuja suomalaisia sotilaskarkureita vaan 1800-luvulla haudattuja venäläisiä. Hautojen etsintä jatkuu toukokuussa.

Haudasta löytyneet riipukset ja napit todistavat, että Lappeenrannan Huhtiniemestä viime vuonna ylös kaivetut vainajat on haudattu jo 1800-luvulla. Todennäköisesti he olivat alueella toimineen venäläisen varuskunnan sotilaita, jotka kuolivat tartuntatautiin, mahdollisesti lavantautiin tai punatautiin.

Helsingin yliopiston tutkijat kertoivat torstaina saaneensa loppuun 13 vainajan perusteellisen tutkimuksen. Kaikki olivat miehiä ja iältään 15-50. Heidät oli haudattu samalla kertaa. Yhdestäkään ei löytynyt luodinreikiä tai muita merkkejä ulkoisesta väkivallasta.

Ajoitus ja päätelmät vainajien kansallisuudesta tehtiin haudasta löytyneiden pikkuesineiden perusteella. Seitsemällä vainajalla oli ortodoksinen kasteristi, joita pikkulapsille Venäjällä annettiin kastelahjaksi.

Yhden hopeisen kasteristin ripustuslenkissä oli leima ja siinä vuosiluku, ilmeisesti 1826. Vuosiluvun kaksi ensimmäistä numeroa olivat aivan selvät, mutta kahta viimeistä ei pystytty varmuudella tunnistamaan. Hammastutkimukset osoittivat, että ristin omistaja oli vasta 15-18-vuotias.

Lappeenrannassa on sitkeästi elänyt perimätieto, jonka mukaan Huhtiniemessä olisi jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944 toiminut salainen kenttätuomioistuin, joka olisi määrännyt teloitettavaksi jopa satoja sotilaskarkureita.

Helsingin yliopiston arkeologien ja oikeuslääketieteilijöiden ryhmä tekee vielä tänä keväänä ja syksynä Huhtiniemessä kaivauksia selvittääkseen, onko alueella todella teloitettujen suomalaissotilaiden joukkohautoja. Paikallisten ihmisten vihjeiden ja puolustusvoimien tekemien maatutkakartoitusten perusteella hautoja etsitään ainakin viidestä paikasta leirintäalueella ja sen lähistöllä.