Tulotaso vaikuttaa siihen, mitä pitää elämässä tärkeänä. Kuva: Wikimedia Commons
Tulotaso vaikuttaa siihen, mitä pitää elämässä tärkeänä. Kuva: Wikimedia Commons

Amerikkalaiset psykologit tutkivat, miten tulotaso vaikuttaa siihen, mistä asioista ihminen saa onnea elämäänsä.

Ikuisuuskysymys on, tekeekö raha onnelliseksi. Nyt asiaa on tutkittu siltä kantilta, mistä asioista eri tuloluokkiin sijoittuvat ihmiset löytävät elämäänsä onnea.

Kalifornian yliopiston psykologian professori Paul Piff ja tohtoriopiskelija Jake Moskowitz laativat kyselyn, johon vastasi 1 519 amerikkalaista eri osavaltioista. Vastaajat luokiteltiin vuositulojen perusteella. Vähiten tienaavat saivat vain 5 000 dollaria vuodessa, kun rikkaimmat tienasivat yli 175 000 dollaria.

Osallistujat saivat arvioida erilaisia väittämiä, joissa mitattiin heidän kokemustaan erilaisista tunteista, muun muassa tyytyväisyydestä, myötätunnosta, ylpeydestä, ihmetyksestä ja innokkuudesta.

Väittämät olivat esimerkiksi tällaisia: ”muista huolehtiminen tuottaa minulle lämpimän olon”, ”saan suurta nautintoa omien tavoitteideni toteuttamisesta”, ”moni asia huvittaa minua” tai ”tuntuu hyvältä tietää, että ihmiset ihailevat minua”.

Pieni- ja suurituloisten välillä paljastui kiinnostava ero siinä, mitkä asiat näyttivät tuottavan eniten onnellisuutta. Paremmin tienaavat ihmiset kokivat enemmän itseensä kohdistuvia positiivisia tunteita, kuten ylpeyttä ja tyytyväisyyttä nykyiseen elämäntilanteeseen, kun taas pienituloiset kokivat enemmän muihin ihmisiin kohdistuvia tunteita, kuten myötätuntoa ja rakkautta.

Toisin sanoen tulotaso vaikuttaa siihen, mitä asioita elämässään ihminen pitää tärkeänä. Ihmiset löytävät iloa ja onnellisuutta heille saatavilla olevista asioista.

”Varakkaammat ihmiset voivat löytää onnea omista saavutuksistaan ja statuksestaan, kun taas vähemmän tienaavat iloitsevat ihmissuhteistaan, kyvystään huolehtia muista ja olla yhteydessä toisiin ihmisiin”, professori Piff kertoo tiedotteessa.

Köyhillä ihmisillä kyse voi olla selviytymismekanismistakin. Jos leipä on kapea, lähimmäiset ja turvaverkko ovat tärkeitä. Varakas ihminen voi taas enemmän keskittyä omiin tavoitteisiinsa ja itsenäisyyden saavuttamiseen. Köyhemmät ihmiset ilmoittivat myös rikkaita useammin kokevansa ihmetyksen ja kauneuden tunnetta monista maailman asioista.

Piffin ja Moskowitzin tutkimuksen julkaisi Emotion-lehti.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.