Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Myös hätkähdyttäminen syö luottamusta.

Maailman media on pullollaan epäuskottavia ja ristiriitaisia terveysuutisia. Tuore tutkimus varoittaa, että tällainen uutisointi ei syö ainoastaan uskoa terveysuutisiin, vaan tieteeseen uutisten taustalla.

Taiwanilaisen Chengchin kansallisen yliopiston tutkimus pureutui aiheeseensa kahdessa kokessa. Ensimmäisessä kokeessa oli mukana kaksisataa vapaaehtoista, jotka jaettiin neljään ryhmään.

Ensimmäinen sai luettavakseen terveysuutisia, jotka olivat tavanomaisia, kuten "vihreä tee vähentää pahaa kolesterolia". Toisessa ryhmässä luettiin hätkähdyttäviä uutisia, kuten "popkorni hidastaa ikääntymistä". Kolmannessa ryhmässä luettiin yksipuolisia uutisia, kuten "maito estää syöpää". Neljäs sai luettavakseen ristiriitaisia uutisia, kuten "maito estää syöpää" ja "maito aiheuttaa syöpää".

Tämän jälkeen tehty kysely osoitti, että hätkähdyttäviä ja ristiriitaisia uutisia lukeneet pitivät uutisia epäuskottavina, tunsivat itsensä epävarmoiksi ja heidän asenteensa terveystutkimusta kohtaan oli huomattavasti negatiivisempi kuin kahdessa muussa ryhmässä.

Tutkijat toistivat kokeen puhelinhaastatteluna sadoilla sattumanvaraisesti valituilla vapaaehtoisilla ja saivat pitkälti saman tuloksen.

Tutkijoiden mukaan median nälkä hätkähdyttävien ja ristiriitaisten uutisten suhteen on ymmärrettävää, sillä ne herättävät enemmän huomiota. He kuitenkin kehottavat antamaan enemmän tilaa uutisaiheen laajemmalle asiayhteydelle, virhemarginaaleille ja kysymyksille, joihin tutkimus ei kykene vastaamaan.

He myös varoittavat mediaa uutisoinnista, jossa vankka, vuosien tutkimukseen perustuva tieto kyseenalaistetaan paljon heikommalla todistusaineistolla kertomatta tilanteen todellisia voimasuhteita.

Tutkimuksen julkaisi Science Communications.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38059
Liittynyt6.12.2009

Ristiriitainen terveysjournalismi rapauttaa uskoa tieteeseen

Ei pelkästään terveysjournalismi. Evidence from randomised controlled trials did not support the introduction of dietary fat guidelines in 1977 and 1983: a systematic review and meta-analysis Abstract Objectives National dietary guidelines were introduced in 1977 and 1983, by the US and UK governments, respectively, with the ambition of reducing coronary heart disease (CHD) by reducing fat intake. To date, no analysis of the evidence base for these recommendations has been undertaken. The...
Lue kommentti
Vomies
Seuraa 
Viestejä2624
Liittynyt4.9.2010

Ristiriitainen terveysjournalismi rapauttaa uskoa tieteeseen

Tuo rasvataistelu toi minulle epävarmuuden olotilan, mitä pitäisi tehdä. Onneksi, puhun vain itsestäni, olen jo unohtanut sen. Mutta, ei liity tähän ketjuun, vaan yleisesti asiaan, mitä nyt kritisoin, kun huomasin sen tässäkin ketjussa. Kun noita vierasperäisiä sanoja käytetään, niin miksi ei aleta kirjoittamaan kaikki englanniksi? Minun käsityskykyä ainakin vaikeuttaa, kun suomalaisen tekstin väliin tulee vieraskielisiä sanoja. Onko joillain tieteenaloilla vakiintunut käytäntö käytettävästä...
Lue kommentti

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä