Ihannevanhempi on ennen kaikkea rakastava, kertoo kyselytutkimus. Kuva: Tania Kolinko/Shutterstock
Ihannevanhempi on ennen kaikkea rakastava, kertoo kyselytutkimus. Kuva: Tania Kolinko/Shutterstock

Rakastava ja rajoja asettava vanhemmuus ei riitä yhteiskunnalle, äidit ja isät kokevat.

Ihannevanhempi on paitsi rakastava ja kärsivällinen myös kurinpitäjä. Tätä mieltä ovat lapsiperheiden vanhemmat, jotka ovat vastanneet Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kyselytutkimukseen siitä, millaisia ovat ihanneisä ja -äiti.

Tällainen vanhemmuus ei vastaajien mielestä kuitenkaan riitä yhteiskunnalle. Vanhemmat kokevat, että yhteiskunta ihannoi näiden ominaisuuksien lisäksi muun muassa urasuuntautuneisuutta, kouluttautuneisuutta ja varakkuutta.

Tutkijoille käsityksistään kertoi verkkokyselyssä yli 1 400 vanhempaa. Ylivoimainen valtaosa vastaajista oli äitejä, mutta myös satakunta isää osallistui tutkimukseen. Vastanneista 76 prosentilla oli korkeakoulututkinto.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Perheiden vanhimmat lapset olivat keskimäärin vähän alle kahdeksanvuotiaita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Kyselyyn vastanneiden isien ja äitien näkemykset ihannevanhemmasta ovat hyvin samankaltaisia”, kertoo tutkimuksen tekijöihin kuuluva Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunola.

Vanhempien omat näkemykset ihannevanhemmista vastaavat perinteistä mielikuvaa rakastavasta ja välittävästä mutta rajoista huolehtivasta vanhemmasta.

”Omat ihanteet keskittyivät enemmän lapsen kanssa vuorovaikutuksessa olemiseen. Yhteiskunnan ihanteet selvästi ulottuivat myös kodin ulkopuolelle, ja ne toivat esiin varallisuuteen, uraan ja työhön liittyviä asioita”, Aunola sanoo.

Vanhemmat kokivat, että yhteiskunta odottaa vanhemmilta lisäksi epäitsekkyyttä, kotitaloustaitoja, aikaansaavuutta ja jopa kaikkivoipuutta.

”Vastauksista piirtyi kuva, että yhteiskunta asettaa sellaisia odotuksia, joita kukaan vanhempi ei pysty täyttämään”, Aunola sanoo.

”Pitää koettaa olla rakastava, kärsivällinen ja läsnä oleva vanhempi. Samalla koetaan yhteiskunnan taholta painetta, että pitää olla urasuuntautunut ja varakas, jotta pystyy vaikka kustantamaan harrastuksia niin, että lapsi kehittyy hyvin ja saa kaikki mahdollisuudet, jotka muutkin lapset saavat.”

Aunola ja hänen työtoverinsa ovat aiemmin tutkineet vanhempien uupumusta, joka on Suomessa verrattain yleistä. Suomalaiset vanhemmat olivat 42 maan vertailussa seitsemänneksi uupuneimpia, kun vaikkapa ruotsalaiset vanhemmat olivat vasta sijalla 21.

Uudessa tutkimuksessa ilmi tullut ristiriita omien arvojen ja yhteiskunnan suunnasta tulevien odotusten välillä on Aunolan mukaan yksi keskeinen seikka, joka nakertaa äitien ja isien voimia.

Tutkimuksen ihannevanhemmuudesta on julkaissut Psykologia-lehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla