Tutkija Takaaki Kuratate ja robottinaama Mask-bot kasvokkain.
Tutkija Takaaki Kuratate ja robottinaama Mask-bot kasvokkain.

Kolmiulotteinen maski toimii koneen kasvoina. Siihen voi heijastaa kenen tahansa kuvan. 

Robotin ei tarvitse olla laatikkopää. Saksalais-japanilaisena yhteistyönä Münchenin teknillisessä yliopistossa  syntynyt robottikasvomaski vastaa todellisia kasvoja ja osaa puhuessaan ilmehtiä.

Mask-bot nimen saanut robottinaama kohottelee kulmakarvojaan, räpyttelee silmäripsiään ja keikuttelee päätään puhuessaan. Robotti voi myös näyttää iloiselta tai surulliselta. Yksinkertaiset ilmeet ja tunnetilat on kuvattu aidosta ihmiskasvoista ja tallennettu tietokantaan, jotka robotin ohjelmisto osaa liittää puheeseen.

Prototyyppi koostuu kolmiulotteisesta ihmiskasvojen muotoa muistuttavasta maskista, johon heijastetaan kasvojen kuvat projektorilla.

Toisin kuin edelliset maskityyppiset robotin kasvot, Mask-botiin kasvot heijastetaan projektorilla sen takaa, ei edestä. Puolittain läpinäkyvästä materiaalista valmistettu maski on riittävän kirkas näyttämään naamansa myös kirkkaassa päivänvalossa.

Kasvot maskissa näyttävät todentuntuisilta myös sivulta päin katsottuna. Maskiin voi heijastaa kenen tahansa kasvot, jos saatavilla on riittävän hyvä valokuva.

Kovin syvällisiin keskusteluihin naamarobotti ei vielä pysty - eikä se ole tutkijaryhmän päätavoitekaan. Ihmisen ja koneen vuorovaikutusta kehitetään kiivaasti monessa muussa tutkimusryhmässä. Robottinaaman voisi tulevaisuudessa yhdistää älykkääseen, vuorovaikutuksen pystyvään tietokoneeseen.

Nykymallinkin saa jo puhumaan sille näppäimistön kautta syötettyä tekstiä englanniksi, japaniksi ja pian myös saksaksi, ja se osaa vastata sille opetettuihin kysymyksiin.

Tutkija Takaaki Kuratate ryhmineen kehittää nyt robonaamasta mallia, joka olisi vain muutaman satasen hintainen. Hänen mukaansa sitä voisi käyttää vaikkapa videoneuvotteluissa, jolloin kaksiulotteiden kuvan sijaan näkisikin vastapuolen kasvot kolmiulotteisena edessään.

Eniten robottinaaman toivotaan tuovan vaihtoehtoja ihmisen ja koneen vuorovaikutustilanteisiin. Kasvoille on mukavampaa jutella kuin laitteelle.

Yhtenä mahdollisuutena on kehittää kasvollinen robottiseuralainen yksinäisten vanhusten seuraksi.

Katso video robotin toiminnasta täältä.

 

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.