Isorokko ehti tappaa satoja miljoonia ihmisiä. Se on kohtalokkaista tartuntataudeista ainoa, joka on onnistuttu kokonaan hävittämään maailmasta. Kuva: Getty Images
Isorokko ehti tappaa satoja miljoonia ihmisiä. Se on kohtalokkaista tartuntataudeista ainoa, joka on onnistuttu kokonaan hävittämään maailmasta. Kuva: Getty Images

Vain satakunta vuotta sitten suomalaisia veivät hautaan taudit, joita me tuskin tunnemme.  

Yksi ilkeimmistä iski salakavalasti. Se saattoi lymytä uhreissaan vuosia, joskus vuosikymmeniäkin, ilman minkäänlaisia oireita. Kun uhrien vastustuskyky sitten jostakin syystä otollisesti notkahti, keuhkokudokseen piiloutunut bakteeri aktivoitui ja alkoi lisääntyä.

Ensimmäiset sairauden merkit muistuttivat flunssaa. Uhrit kuumeilivat, yskivät ja tunsivat itsensä uupuneiksi. Ruoka ei maistunut, ja yleiskunto laski. Yskä paheni, ja yskökset muuttuivat verisiksi. Keuhkoihin kertyi nestettä, ja hengittäminen kävi vaikeaksi.

Lääkettä tautiin ei ollut. Hoidoksi määrättiin lepoa ja makuutusta raittiissa ilmassa. Niiden toivottiin kohentavan oloa ja kerryttävän voimia, jotta elimistö jaksaisi kamppailla tautia vastaan.   

Pahimmin sairaille voitiin tarjota ilmarintahoitoa. Siinä keuhkopussinonteloon injektoitiin typpikaasua tai ilmaa niin, että keuhko painui kokoon. Tarkoitus oli, että tulehduspesäke pääsisi lepotilassa toipumaan.  

Läheskään kaikki eivät selvinneet. Tauti vei hautaan kaikenikäisiä, mutta etenkin nuoria aikuisia. Aina kuolinsyy ei ollut yksin keuhkojen tuhoutuminen. Monesti tulehdus levisi verenkierron välityksellä aivoihin ja muihin elimiin.

Tämä aikansa kansantauti oli tuberkuloosi. Pahimmillaan 1930-luvulla se tappoi yhden suomalaisen joka tunti.

Seuraavalla vuosikymmenellä taistelu tappajaa vastaan alkoi helpottua. Käyttöön saatiin rokote, jolla vastasyntyneet voitiin suojata taudilta, ja antibioottilääkkeet, jotka tuhosivat tuberkuloosibakteereja.

Kuolleisuus lähti laskuun, mutta taudista ei päästy. Vielä 1960-luvulla tuberkuloosiin sairastui lähes 8 000 suomalaista joka vuosi. Vasta vuonna 2006 tuberkuloosin katsottiin harvinaistuneen niin, että vastasyntyneiden rokotukset päätettiin lopettaa.

Taudit kärkkyvät uutta tilaisuutta

Tuberkuloosin harvinaistuminen ei tarkoita, että tauti olisi hävitetty. Se on saatu kuriin kehittyneissä maissa muttei kehittyvässä maailmassa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tuberkuloosi kuuluu edelleen maailman isoihin tappajiin. Uusia sairaustapauksia todetaan vuosittain kymmenen miljoonaa, ja  vuonna 2017 tautiin menehtyi 1,3 miljoonaa ihmistä.

Suitsintaa hankaloittaa se, että tuberkuloosia vastaan on edelleen olemassa vain yksi rokote, joka ei suojaa taudin kaikilta muodoilta. Viime vuosina myös hoito on vaikeutunut, sillä tuberkuloosibakteeri on kehittänyt kantoja, joihin antibiootit eivät tehoa.

Tuberkuloosin lailla monet muut vanhat epidemiataudit jatkavat kiertelyään. Niihin kuuluvat muun muassa kurkkumätä, hinkuyskä, polio ja tuhkarokko, joka rokotusten ansiosta hävitettiin Suomesta ensimmäisenä maailmassa mutta joka rokotekattavuuden laskiessa on taas alkanut sairastuttaa ihmisiä.

Tuhkarokkokaan ei ole viaton lastentauti, vaikka niin kuulee sanottavan. WHO:n mukaan tuhkarokkoon kuolee vieläkin vuosittain noin 100 000 ihmistä, enimmäkseen alle viisivuotiaita lapsia. Rokko horjuttaa elimistön vastustuskykyä, ja siihen liittyy vaarallisia jälkitauteja, joista pelottavin on aivotulehdus.

Taistelu tartuntatauteja vastaan jatkuu. Maailmasta on saatu hävitetyksi vasta yksi kohtalokas kulkutauti, isorokko. Hyvä niin. Se ehti viedä hengen sadoilta miljoonilta.

 

Lue lisää

Tammikuun Tiede-lehdessä on laaja artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miten lääkärit oivalsivat rokotusten voiman, miten epäluuloisesti rokotuksiin aluksi suhtauduttiin ja miten hyviin tuloksiin niillä lopulta yllettiin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa  https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.