Antiikin Rooma tunnetaan vettä johtavista akvedukteista. Mutta roomalaiset levittivät myös lyijyä ilmakehään. Kuva: Shutterstock
Antiikin Rooma tunnetaan vettä johtavista akvedukteista. Mutta roomalaiset levittivät myös lyijyä ilmakehään. Kuva: Shutterstock

On jopa väitetty, että lyijymyrkytys olisi hapertanut Rooman eliitin harkintakyvyn ja johtanut koko valtakunnan romahdukseen.

Ympäristön pilaaminen alkoi jo Rooman valtakunnan aikaan, esittää uusi tutkimus, joka on julkaistu Geophysical Research Letters -lehdessä.

Monikansallinen tutkijaryhmä kairasi näytteitä Ranskan Mont Blanc -vuoren jäätiköltä ja mittasi niistä, millaisia lyijypitoisuuksia ilmassa on ollut historian aikana.

Lyijy säilyy ympäristössä hyvin pitkään, ja jääkairanäytteistä voidaan nähdä, miten sen määrä on vaihdellut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimus paljasti, että Rooman valtakunnan kaivostoiminta nosti lyijypitoisuudet aikoinaan jopa kymmenkertaisiksi luonnolliseen tasoon verrattuna. Rooman kaivoksista levisi saasteita ilmakehään jopa 500 vuoden ajan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kairanäytteistä erottui lyijypitoisuuksissa kaksi suurta piikkiä ajanlaskun alun molemmin puolin. Ensimmäinen syntyi vuoden 250 tienoilla eaa. ja seuraava noin vuonna 120 jaa. Ne liittynevät Rooman valtakunnan laajenemiseen.

Rooma levittäytyi hallitsemaan koko Italian niemimaata kolmannella vuosisadalla eaa. ja valloitti suurimman osan Euroopasta toisella vuosisadalla jaa.

Ihmiset olivat louhineet piikiveä ja metalleja, lyijyäkin, jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua, mutta vasta roomalaiset aloittivat lyijyn massatuotannon. Rooman valtakunnassa vesiputket ja ruokailuvälineetkin valmistettiin yleisesti lyijystä. Sen myrkyllisyydestä ei vielä ollut tietoa.

Nämä roomalaisajan nopat ovat nekin lyijyä. Kuva: Wikimedia Commons

On jopa väitetty, että lyijymyrkytys olisi hapertanut Rooman eliitin harkintakyvyn ja johtanut lopulta koko valtakunnan romahdukseen. Näin ei kuitenkaan tutkimustiedon valossa ole.

Vaikka lyijyä käytettiin Roomassa runsaasti, se ei välttämättä aiheuttanut kansanterveydellistä haittaa.

Rooman muinaisen vesijohtoveden lyijypitoisuuksia on voitu päätellä vanhojen Rooman kaupunkien sedimenteistä. PNAS-lehdessä vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan Rooman vedessä oli huomattavia määriä lyijyä verrattuna nykyisin sallittuun tasoon, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että se olisi ollut kovin vaarallista.

Yhtä kaikki lyijy on erittäin haitallinen aine. Se kerääntyy hiljalleen elimistöön ja rappeuttaa keskushermostoa. Maaperässä ja ilmakehässä lyijy säilyy hyvin pitkään.

Rooman aikaisia lyijyharkkoja Cartagenan kaivoksesta. Kuva: Nanosanchez/Wikimedia Commons

Kyseessä ei ole ensimmäinen tutkimus aiheesta. Jo 1990-luvulla Grönlannin jäätiköltä mitattiin antiikin sivilisaatioiden aikaisia kohonneita lyijypitoisuuksia. Nyt tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että määrät olivat huomattavasti korkeampia kuin aiemmin on luultu.

The Holocene -lehdessä vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa puolestaan tarkasteltiin nykyisessä Espanjassa Rooman aikaan toimineiden kultakaivosten lyijypäästöjä.

Kaivostoiminnan huippuaikana 15 vuotta ennen ajanlaskun alkua ympäristön lyijypitoisuus oli jopa kaksi kertaa korkeampi kuin nykyään.

Vertailukohtaa voi hakea siitä, miten lyijybensa myrkytti ympäristöä 1900-luvulla. Vuosina 1950–1985 ajoneuvojen polttoaineisiin lisätty lyijy nosti ilmakehän lyijypitoisuuden jopa 50–100 kertaa normaalia suuremmaksi.

Roomalaisten kaivokset nostivat pitoisuudet vain kymmenkertaisiksi, mutta näytteiden perusteella saastuttaminen jatkoi useita vuosisatoja.

ThiNguyen
Seuraa 
Viestejä57

Eikö otsikko ja teksti ole ristiriidassa?

"On jopa väitetty, että lyijymyrkytys olisi hapertanut Rooman eliitin harkintakyvyn ja johtanut lopulta koko valtakunnan romahdukseen. Näin ei kuitenkaan tutkimustiedon valossa ole.

Vaikka lyijyä käytettiin Roomassa runsaasti, se ei välttämättä aiheuttanut kansanterveydellistä haittaa."

Sisältö jatkuu mainoksen alla