Rosettan Osiris-kamera otti tämän kuvan kello 14.14 Suomen aikaa noin 1,2 kilometrin päässä pinnasta. Kuva: Esa
Rosettan Osiris-kamera otti tämän kuvan kello 14.14 Suomen aikaa noin 1,2 kilometrin päässä pinnasta. Kuva: Esa
Rosettan Osiris-kamera otti tämän kuvan perjantaina aamulla noin 5,8 kilometrin päässä pinnasta. Kuva: Esa
Rosettan Osiris-kamera otti tämän kuvan perjantaina aamulla noin 5,8 kilometrin päässä pinnasta. Kuva: Esa
Tämä kuva otettiin perjantaina aamuyöllä noin 8,9 kilometrin päässä komeetasta. Kuva: Esa
Tämä kuva otettiin perjantaina aamuyöllä noin 8,9 kilometrin päässä komeetasta. Kuva: Esa
Oheisen kuvan komeetta 67P:stä otti Osiris-kamera aamuyöllä noin 16 kilometrin korkeudesta. Kuva: Esa
Oheisen kuvan komeetta 67P:stä otti Osiris-kamera aamuyöllä noin 16 kilometrin korkeudesta. Kuva: Esa

Euroopan avaruusjärjestön lennonjohto seurasi viime hetkiin asti, miten luotain laskeutui hitaasti mutta vääjäämättömästi komeettta 67P:n pinnalle.

Lento on ohi!

Viimeisenä tekonaan Rosetta-luotain otti tarkkoja lähikuvia komeetan pinnasta niin paljon kuin ehti.

Luotain laskeutui maltillisesti Tšurjumov-Gerasimenkon komeetan eli komeetta 67P:n pinnalle perjantaina iltapäivällä Suomen aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Rosetta on laskeutunut”, taputtivat Euroopan avaruusjärjestö Esan tutkijat iltapäivällä hieman ennen puolta kolmea. Virallista ilmoitusta ei tullut heti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rosetta pantiin törmäyskurssille jo perjantain vastaisena yönä. Se putosi komeetan heikon vetovoiman kiskomana vajaat kaksikymmentä kilometriä. Vauhti alas oli alle metrin sekunnissa.

Komeetan pinnalla Rosetta hiljennettiin, koska tutkijat eivät halunneet jättää komeetan kyytiin satunnaista radiolähdettä. Rosettan antenni ei olisi ehkä muutenkaan toiminut.

Miltä nyt tuntuu, avaruustutkija Riku Järvinen Ilmatieteen laitokselta?

”Tyytyväinen olo, koska olihan tämä mieletön löytöretki, joka onnistui näin hyvin. Toisaalta tylsää, että sen pitää päättyä. Mutta tällaista avaruustutkimus on”, Järvinen sanoo.

Järvinen on ryhmässä, joka tutkii komeetan ympärillä virtaavaa plasmaa eli varattuja hiukkasia.

Nyt pohditaan, minne se laskeutui. Järvinen uskoo, että se selviää pian. Tutkijat saivat tietoa viime hetkiin asti.

Tutkimusprofessori Minna Palmrothilla oli suorastaan ”haikea olo”.

”Rakennus- ja lentovaiheeseen meni kuitenkin lähes kolmekymmentä vuotta. Ja nyt se sitten päättyy! Mutta missio oli huikea menestys ja lähetti eurooppalaisen komeettatutkimuksen kauas kansainväliseen kärkeen”, Palmroth sanoi.

”Kun Rosetta päätettiin tehdä, olin lukiossa. Kun se laukaistiin, olin juuri väitellyt. Ja kun Philae laskeutui, johdin Ilmatieteen laitoksen osastoa, joka teki siihen laitteita”, kertoi Palmroth.

”Ajatella, että suomalaiset saivat olla mukana ja että meidän instrumenttimme kosketti komeettaa ensimmäisenä.”

Palmroth viittasi Rosettan Philae-laskeutujaan, jonka vesipitoisuuden mittalaite todella kosketti komeetan pintaa ensimmäisenä.

Tutkimista riittää luotaimen hautajaisten jälkeenkin. Datasta on Järvisen mukaan tutkimatta 70 prosenttia. Selvimmät asiat on Järvisen mukaan jo otettu datasta ulos.

”Komeetat ovat tietojen perusteella paljon mutkikkaampia kuin on ajateltu. Ne eivät olekaan vain likaisia lumipalloja, kuten ajateltiin, vaan huokoisia. Jopa 70 prosenttia niistä on tyhjää eli ne ovat hyvin höttöisiä”, Järvinen kuvailee.

”Toisaalta niiden pinta voi olla paikoin hyvinkin kova. Vähän kuin hangen kantama keväällä.”

Sekin on selvinnyt, että komeetan vesi on isotooppien koostumukseltaan erilaista kuin Maan vesi. Se asettaa uuteen valoon teorian siitä, että vesi saapui Maahan komeettojen kyydissä.

Komeetta 67P:ltä on löytynyt myös ”hirveästi” orgaanisia yhdisteitä, jopa yksinkertaisinta aminohappoa eli glysiiniä. Palmrothin mukaan se osoittaa, että elämä on voinut tulla tänne maapallolle komeettojen kyydissä. Järvinen muistelee tärkeää hetkeä:

”Henkilökohtaisesti tärkeä havainto oli se, kun nähtiin aurinkotuulen hidastuminen, kun komeetta alkoi elää lähestyessään Aurinkoa. Komeetta tuotti vesihöyryä tonnikaupalla.”

Luotain Rosetta lähti pitkälle matkalle kaksitoista vuotta sitten, maaliskuussa 2004. Matka kohti komeettaa oli tavattoman pitkä. Luotain haki vauhtia pitkälle matkalleen kiertämällä Maan kolmesti ja Marsin kerran.

Vuonna 2011 luotain pantiin unten maille muutamaksi vuodeksi.

Vuoden 2014 alussa Rosetta herätettiin hommiin. Huipentumana oli komeetan tavoittaminen ja sen kiertoradalle asettuminen elokuussa 2014.

Luotain lähetti laskeutuja Philaen komeetalle marraskuussa 2014. Laskeutuja ei kiinnittynyt odotetusti komeetan pintaan, vaan pomppi heikossa painovoimassa hankalaan paikkaan, joka oli osittain varjossa. Se sai ajoittain kuitenkin virtaa, kun auringonvalo osui piilopaikkaan. Heinäkuun lopussa Philae sammutettiin lopullisesti.

Lähimpänä Aurinkoa komeetta oli elokuussa 2015. Nyt se on jo yli 700 miljoonan kilometrin päässä Maasta ja Marsin radan tuolla puolen. Maasta katsoen se on Auringon toisella puolella, mutta ei sentään aivan takana. Komeetta etääntyy Maasta yli 14 kilometrin sekuntivauhtia.

Rosetta ja Philae jatkavat nyt komeetan kyydissä Aurinkokunnan laitamille, mutta palaavat mykkinä Auringon ja Maan lähelle noin viiden vuoden päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla