Taivaallinen kumiankka eli 67P/Churyumov-Gerasimenko-komeetta 300 kilometrin päästä kuvattuna. Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM
Taivaallinen kumiankka eli 67P/Churyumov-Gerasimenko-komeetta 300 kilometrin päästä kuvattuna. Kuva: ESA/Rosetta/NAVCAM

Luotaimen matka määränpäähänsä kesti kymmenen vuotta.

Euroopan avaruusjärjestö Esan Rosetta-luotain on saavuttanut kohteena olevan pyrstötähden ja jää tänään sen seuralaiseksi. Etäisyyttä komeetan ytimeen on sata kilometriä, kertoo Ilmatieteen laitos tiedotteessaan.

Pyrstötähti on nimeltään 67P/Churyumov-Gerasimenko. Matkaa sinne kertyi 6,4 miljardia kilometriä, jotka luotain taittoi kymmenessä ja puolessa vuodessa.

Luotaimen ottamissa kuvissa komeetta näyttää kaksiosaiselta ja muistuttaa tietystä kulmasta katsoen kumiankkaa. Marraskuussa Philae-laskeutujan on määrä lähteä tutkimaan kohdetta tarkemmin. Nyt alkaa sopivan laskeutumispaikan kartoitus.

Komeettojen rakennetta ja alkuainekoostumusta tutkimalla uskotaan saatavan tietoa Aurinkokunnan alusta, jolloin pyrstötähdetkin muodostuivat. Osan Maan vedestä arvellaan olevan peräisin komeetoista. Niiltä on kenties saatu myös "elämän siemeniä" eli orgaanisia yhdisteitä, joiden perustalle elämä maapallolla syntyi.

Suomalaiset ovat olleet tiiviisti mukana Rosetta-ohjelmassa. Ilmatieteen laitos on osallistunut eri laitteiden suunnitteluun ja valmistamiseen sekä tieteellisen havainto-ohjelman valmisteluun. Myös suomalaisia teollisuusyrityksiä on osallistunut avaruusaluksen valmistukseen. Esimerkiksi Patria alihankkijoineen toimitti Rosettan komposiittimateriaalista rakennetun rungon ja sähkövirran jakeluyksiköt.

Esan videoanimaatio näyttää, miten Rosettan matkaa aurinkokunnan halki.