Kuvan alareunassa näkyy Rosetta-luotaimen varjo. Pinnalla on varjosta riippuen 93–43 astetta pakkasta. Kuva: Esa
Kuvan alareunassa näkyy Rosetta-luotaimen varjo. Pinnalla on varjosta riippuen 93–43 astetta pakkasta. Kuva: Esa

Luotain lensi 67P-komeetan yli vain kuuden kilometrin korkeudella.

Rosetta-luotain on ottanut yhä tarkempia kuvia komeetta 67P:stä, jota se kiertää elokuuhun 2015. Euroopan avaruusjärjestön Esan luotain lensi komeetan yli vain kuuden kilometrin korkeudella 14. helmikuuta. Niinpä kuvissa erottuu jopa kymmensenttisiä yksityiskohtia.

Kuvia otettaessa Aurinko oli Rosettan takana, joten yhdessä kuvassa Rosetta kuvasi oman varjonsakin 67P:n pinnalla.

Esa nimesi kartoituksen helpottamiseksi 19 aluetta komeetan pinnalta. Ne saivat nimensä muinaisen Egyptin hallitsijoiden mukaan. Oheinen kuva on otettu Imhotepin ja Ashin rajaseudulta. Ne sijaitsevat ankanmuotoisen ja kaksiosaisen komeetan isomman alueen pohjassa.

Koska Aurinko on kuvissa suoraan takana, on moni kuva varjotta. Se saa komeetan pinnan näyttämään tasaiselta, vaikka se on oikeasti hyvin rosoinen.

67P:n pinta höyrystyy yhä enemmän, kun se lähenee Aurinkoa. Irtaantuva kaasu ja pöly haittaavat myös Rosettaa, ja sen on muutettava rataansa kaasuja välttääkseen. Kaasut vaikuttivat myös siihen, että Rosetta oli hukata omat kiintotähtensä. Niiden avulla se suunnistaa avaruudessa. Jos näin olisi käynyt, olisi Rosettan lennonjohto ajautunut vaikeuksiin.

67P on nyt 328 miljoonan kilometrin päässä Auringosta, ja se lähestyy Aurinkoa hurjalla 83 000 kilometrin tuntinopeudella. Lähinnä Aurinkoa se on elokuun puolivälissä. Maa on radasta kaukana.

Mittausten mukaan vain kuusi prosenttia siitä valosta, joka osuu Rosettan pintaan, heijastuu takaisin. Esimerkiksi maapallon heijastavuus on yli 29 prosenttia.

Esan Rosetta-blogista voi seurata komeettalennon vaiheita.