Tältä Maa, Kuu ja 67P/Churyumov-Gerasimenko näyttäisivät samassa valossa. Jääkomeetan pinta on mustana hiilipitoisesta aineksesta. Kuva: Esa
Tältä Maa, Kuu ja 67P/Churyumov-Gerasimenko näyttäisivät samassa valossa. Jääkomeetan pinta on mustana hiilipitoisesta aineksesta. Kuva: Esa

Ensimerkit pyrstöstä ja magneettikehästä on nähty.

Rosetta-luotaimen seuraamalle komeetalle ovat muodostuneet ensimmäiset pyrstön ja magneettikehän aihiot. Vesihöyryä oli alkanut purkautua 67P/Churyumov-Gerasimenkosta kaukana Auringosta paljon suurempia määriä kuin tutkijat olivat odottaneet. Suomalaiset fyysikot yhdessä kansainvälisten kollegoidensa kanssa ovat julkaisseet analyysit luotaimen tekemistä ensimmäisistä mittauksista Science-lehdessä.

”Komeetan vauvavaihe on alkanut, ja se on ruvennut muodostamaan pyrstöä. Tästä se kehittyy kohti aikuisuutta. Kaikista aktiivisin vaihe on elokuussa, jolloin komeetta on lähimpänä Aurinkoa”, sanoo professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta. Hänen ryhmänsä on tehnyt tietokonemallinnuksia komeetan vesihöyrystä muodostuneen pyrstön synnystä.

Komeetasta karannutta vesihöyryä oli jo syyskuussa niin runsaasti, että kaasu pystyi vastustamaan Auringosta puhaltavia hiukkasia eli aurinkotuulta. Kun vesihöyryhiukkaset ovat auringonvalossa, ne ionisoituvat eli saavat sähköisen varauksen. Vähitellen Aurinkoa lähestyessään komeetan ympärille kasvaa samankaltainen magneettikehä kuin Marsilla ja Venuksella.

”Vielä emme tiedä, miten vahvaksi magneettikehä muodostuu”, Kallio sanoo.

67P/Churyumov-Gerasimenko ei kiinnosta vain itsensä vuoksi. ”Komeetat ovat eräänlaisia aikakapseleita, jotka säilyttävät materiaa aurinkokunnan alkuajoilta. Komeettojen avulla saamme selville, mistä Maa ja muut planeetat ovat syntyneet”, Kallio kertoo.

Science-lehdessä myös kuusi muuta tutkimusryhmää julkaisi analyyseja Rosettan tekemistä mittauksista.