Philae pudottautuu uraauurtavaan tehtäväänsä Rosettan kyydistä parinkymmenen kilometrin korkeudessa. Tässä tapahtumasta avaruustaiteilijan kuvitelma. Kuva: Esa / ATG medialab
Philae pudottautuu uraauurtavaan tehtäväänsä Rosettan kyydistä parinkymmenen kilometrin korkeudessa. Tässä tapahtumasta avaruustaiteilijan kuvitelma. Kuva: Esa / ATG medialab

Luotain lähettää laskeutujansa historialliseen hyppyyn kello 10.35 Suomen aikaa.

Siitä alkaa tähtitieteilijöiden ja avaruusharrastajien pitkä odotus tulisilla hiilillä. Philaen matka alas Churyumov-Gerasimenko-komeetalle ei näet käy käden käänteessä vaan kestää seitsemän tuntia. Jos kaikki menee niin kuin pitää, Philae on perillä kello 17.30 meidän aikaamme.

Jännitys ei pääty siihenkään. Philaen pitää ankkuroitua komeettaan ja ottaa yhteys Rosettaan, joka lähettää viestin edelleen Maahan Euroopan avaruusjärjestön lennonjohtoon. Signaalin kulku avaruuden halki kestää 28 minuuttia ja 20 sekuntia, eli vasta noin kello 18 operaatiokeskuksessa kuuluu onnistumisen hurraus tai pettymyksen huokaus.

Kävi miten kävi, Philaen yritys on historiallinen. Koskaan ennen ihmisen tekemä laite ei ole koettanut laskeutua pehmeästi komeetalle. Nasan Deep Impact -luotain vei kesällä 2005 tutkimuslaitteen Tempel 1:een, mutta kyseessä ei ollut laskeutuja vaan iskeytyjä. Impactor törmäsi vauhdilla komeetan pintaan, ja emoluotain seurasi tapahtumaa kuvatakseen kraatterin ja komeetan sisustaa. Pölyä kuitenkin sinkoutui avaruuteen niin paljon, että näkymä pimentyi.

Komeetat kiinnostavat tähtitieteilijöitä kovasti, sillä ne muodostuivat aineksista, joita jäi yli, kun aurinkokunta syntyi 4,6 miljardia vuotta sitten. Komeettojen koostumuksesta pitäisi siis selvitä planeettakuntamme alkuhistoria ja mahdollisesti sekin, saiko Maa veden ja muut elämän ainekset komeetoilta, kuten tutkijat uskovat.

Ratkaistava kysymys on iso, mutta ainakin laitteiden nimet heijastelevat toiveikkuutta. Luotain sai nimensä Rosettan kivestä, joka 1800-luvun alkupuolella auttoi kielitieteilijöitä tulkitsemaan Egyptin hieroglyfit.

Samoihin tapahtumiin liittyy laskeutujan nimi. Philae on peräisin saaresta, jossa sijainneen temppelikompleksin tekstit osaltaan helpottivat hieroglyfien selvitystyötä.

Nyt myös Philaen laskeutumisalueella on nimi: Agilkia. Sitä ehdotti peräti 150 ihmistä Esan äskettäisessä kilpailussa. Nimi tulee saaresta, jonne Philaen temppelin jäännökset siirrettiin sen jälkeen, kun Assuanin padon vedet olivat tuhota ne.

Rosettan komeettalento on Euroopan avaruushistorian pisin, monipuolisin ja kallein hanke. Suunnittelutyö alkoi jo 1993, ja mukana on tutkimuslaitoksia ja yrityksiä 15 maasta, myös Suomesta. Hintaa projektille kertyy kaikkineen 1,3 miljardia euroa.

Niinpä rosettalaiset eivät jätä mitään yhden kortin varaan. Jos Philae ei syystä tai toisesta pääse matkaan kello 10.35, se irrottautuu Rosettasta kello 15.04 Suomen aikaa ja tähtää varamaaliin. Tässä tapauksessa sen pitäisi olla perillä neljä tuntia myöhemmin eli noin kello 19.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä