Keskiajan pelottavimpia tauteja oli rutto. Hans Holbein nuoremman puupiirros Kaupustelija ja kuolema.
Keskiajan pelottavimpia tauteja oli rutto. Hans Holbein nuoremman puupiirros Kaupustelija ja kuolema.

Tietokonemallinnusten mukaan tauti levisi todennäköisemmin ihmiseltä toiselle pienempien välikäsien kantamana.

Musta surma oli keskiajalla Euroopassa levinnyt äärimmäisen tuhoisa ruttoepidemia, joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä. Toisin kuin on uskottu taudin levittäjiä eivät kenties olleetkaan rotat.

Vallitseva teoria on, että Yersinia pestis -bakteerin aiheuttamaa paiseruttoa levittivät mustarotat, joissa elävien kirppujen puremista tauti tarttui ihmiseen. Y. pestis on äärimmäisen tartuntakykyinen. Yksi ainoa bakteeri riittää sairastuttamaan laboratoriohiiren.

Nyt Oslon yliopiston tutkijat esittävät toisenlaista selitystä. Leviämiseen ei välttämättä tarvittu rottia, vaan kirput ja täit saattoivat levittää taudin ihmisestä toiseen. Tutkijoiden luoma tietokonemallinnus tukee tätä teoriaa.

”Rutto todella muutti ihmiskunnan historiaa, joten on tärkeää ymmärtää, miten se levisi niin nopeasti”, sanoo tutkimuksen johtaja Katharine Dean Oslon yliopiston ekologian ja evoluution tutkimuskeskuksesta National Geographic -lehdessä.

Tiedetään, että rotat ovat levittäneet ruttoa myöhemmissä epidemioissa. Tutkijat pitävät kuitenkin pulmallisena sitä, että musta surma levisi Euroopassa huomattavasti nopeammin kuin myöhemmät ruttoepidemiat maailmalla. Mustan surman ajalta ei ole myöskään raportteja samanlaisista rottien massakuolemista, joita on havaittu myöhempien epidemioiden yhteydessä.

Selitys voisi olla, että tauti olisi levinnyt ihmisestä toiseen suoraan kirppujen ja täiden välityksellä. Tuon ajan Euroopassa hygienia oli huonoa ja ihmiset elivät lähekkäin.

Ryhmä kokosi kuolleisuustilastoja Euroopan tautiepidemioista 1300-luvulta 1800-luvulle. Musta surma riehui Euroopassa 1346–1353, ja tutkijat tarkastelivat sen vaikutuksia yhdeksässä kaupungissa.

Sitten he loivat matemaattisia malleja taudin leviämisestä kolmessa eri skenaariossa. Ensimmäisessä tartunta levisi rottien välityksellä, toisessa ilmateitse ja kolmannessa ihmisestä toiseen.

Malli, jossa kirput levittivät paiseruttoa ihmisestä toiseen, vastasi parhaiten todellisuutta seitsemässä tutkitussa kaupungissa yhdeksästä. Ainoastaan tässä mallissa tauti levisi riittävän nopeasti.

Tutkijat uskovatkin, että mustarottien roolia taudin levittäjinä on liioiteltu.

Tutkimuksen julkaisi Pnas-lehti.