Herkkupalkinto motivoi oppimaan. Tuleekos vasemmalta kukaan? Kuva: <span class="photographer">Richmondin yliopisto</span>
Herkkupalkinto motivoi oppimaan. Tuleekos vasemmalta kukaan? Kuva: Richmondin yliopisto

Autoilu laski rottien stressihormonien tasoa.

Rotat osaavat ajaa pientä autoa, kun ne käyvät ajokoulun. Video näyttää, kun rotta ohjaa autonsa varsin mallikkaasti palkkion luo.

Rottien ajokouluna oli Richmondin yliopiston aivotutkimuksen laboratorio Virginiassa Yhdysvalloissa.

Jyrsijöiden taidot viittaavat siihen, että rottien aivot ovat paljon joustavampia kuin luulimme. Rottien koulutus vaativiin tehtäviin tuo ehkä ymmärrystä siihen, miten uusien taitojen oppiminen lievittää stressiä. Tätä tietoa voisi ehkä soveltaa myös ihmisiin.

Ennestään on tiedetty, että jyrsijät ovat varsin joustavia oppijoita. Ne tunnistavat eri esineitä, painavat eri vipuja palkkion toivossa ja löytävät tiensä ulos sokkeloista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Neurotieteilijä Kelly Lambert Richmondin yliopistosta pohti ryhmänsä kanssa, voisivatko rotat oppia vaativampia tehtäviä. Ryhmä päätti yrittää tehdä rotistaan autokuskeja, kertoo New Scientist.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lambertin ryhmä rakensi pienen auton, jonka lattia tehtiin alumiinista. Kolme kuparitankoa toteuttivat ohjauspyörän virkaa.

Kun rotta seisoi alumiinisella korin porin pohjalla ja tarttui tankoihin, se täydensi samalla virtapiirin ja auto alkoi liikkua. Vasen, keskimmäinen ja oikea tanko ohjasivat kukin autoa eri suuntiin.

Näillä laitteilla rotat koulutettiin ajamaan autoa suorakaiteen muotoisilla areenoilla. Alueen koko oli enintään neljä neliömetriä.

 

Rotalla on kykyä vaativiin tehtäviin. Kuva: Richmondin yliopisto

 

Kun rotta kosketti ohjaustankoa ja ajoi autolla eteenpäin, se sai määränpäässä palkinnoksi herkkupalan.

Lambertin ryhmä asetti ajoareenalle ruokapalkintoja yhä kauemmas. Rotat oppivat ohjaamaan autoa ruuan toivossa monin tavoin.

Mittausten perusteella näytti siltä, että rotat ottivat ajelun rennosti. Tutkijat mittasivat rotista kahden hormonin määriä.

Kortikosteroidien korkea määrä viittaa stressiin ja hormoni dehydroepiandrosteroni (dhea) puolestaan torjuu stressiä.

Dhea:n suhde kortikosteroideihin nähden lisääntyi rottien ulosteessa, kun ajokoulutus eteni.

Hormonien määrät ja suhteet osoittavat Lambertin mukaan, että rottien stressi pienenee, kun ne opettelevat hallitsemaan vaikeita tehtäviä.

Ehkä ne saavat oppimastaan mielihyvää niin kuin me ihmisetkin, kun opettelemme uusia taitoja.

Tätä väitettä tukee sekin, että autoa itse ajavilla rotilla oli enemmän stressiä poistavia hormoneja kuin niillä, jotka olivat vain matkustajina kauko-ohjatuissa autoissa.

Ajokokeilla voitaisiin esimerkiksi kokeilla, miten Parkinsonin tauti vaikuttaa motorisiin taitoihin ja paikan tajuamiseen.

”Jos käytämme uusia todentuntuisia ja haastavia malleja, voi kokeista saada uutta tietoa”, Lambert sanoo.

Ryhmä suunnitteleekin nyt uusia ajokokeita. Niiden avulla selvitetään, kuinka rotat oppivat ajamaan, miksi ajelu näyttää vähentävän stressiä ja mitkä aivoalueet ovat tässä mukana.

Rottien ajelusta kertoi tiedelehti Behavioural Brain Research ja myös verkkosivu ScienceAlert.

Sisältö jatkuu mainoksen alla