Kahden molekyylin pistäminen kasvaimeen tehosi hiirten syöpään. Seuraavaksi hoitoa kokeillaan ihmisiin. Kuva: Sami Kero
Kahden molekyylin pistäminen kasvaimeen tehosi hiirten syöpään. Seuraavaksi hoitoa kokeillaan ihmisiin. Kuva: Sami Kero

Hoitoa kokeillaan pian syöpäpotilaisiin.

Yhdysvaltalaiset syöpätutkijat ovat saaneet hyvin lupaavia tuloksia uudenlaisella hoidolla, jossa kasvaimeen annettava ruiske aktivoi elimistön immuunijärjestelmän solut käymään syövän kimppuun. Nämä ruiskeen elävöittämät solut vaeltavat myös kasvaimen etäpesäkkeisiin muualla kehossa ja tuhoavat nekin.

Stanfordin yliopiston syöpätautien professori Ronald Levy tutki ryhmineen 20 erilaisen molekyylin tehoa syöpäkasvainten nujertamisessa.

Kokeessa hiirille tuotettiin ensin imusolmukesyöpä siirtämällä niiden kehon molemmille puolille syöpäsoluja. Näin saatiin aikaan kasvaimia.

Sitten tutkijat ruiskuttivat jokaisen hiiren yhteen kasvaimeen valitsemiaan molekyylejä joko yhdessä tai erikseen. Yksi molekyyliyhdistelmä osoittautui poikkeuksellisen toimivaksi.

Pieni dna:n pätkä yhdessä erään vasta-aineen kanssa hävitti kymmenessä päivässä sen kasvaimen, johon molekyylit oli ruiskutettu. Kahdenkymmenen päivän päästä myös muut kasvaimet olivat kadonneet hiiren elimistöstä, siis nekin, joihin ei ruisketta ollut annettu.

”Yksinään nämä molekyylit eivät tee mitään, mutta yhdistelmänä ne toimivat”, Levy sanoo Science-lehdessä.

Dna:n pätkä on nimeltään CpG-oligonukleotidi. Se antaa potkua immuunijärjestelmän dendriittisoluille. Toinen molekyyli, ox40-proteiinin vasta-aine, kiihdyttää immuunijärjestelmän t-solujen toimintaa.

Yhdessä nämä molekyylit aktivoivat kasvaimen sisään jo päässeet t-solut, joiden toiminnan syöpä on lamauttanut. Kasvaimesta ne pystyvät sitten leviämään myös muualle elimistöön ja hoitamaan siivouksen loppuun.

”En usko, että kasvaimen laadulla on merkitystä hoidon onnistumiselle, kunhan kasvaimeen on alkujaan päässyt immuunijärjestelmän soluja”, Levy sanoo Stanfordin yliopiston tiedotteessa.

Hoito tepsi myös sellaisiin hiiriin, jotka ovat luonnostaan alttiita rintasyövälle. Jos eläinten rintarauhasissa oli kaksi kasvainta, molekyylien ruiskuttaminen yhteen kasvaimeen hillitsi myös toisen kasvua.

Kokeissa käytetyistä 90 hiirestä 87 parani syövästä kokonaan. Kolmella hiirellä syöpä uusiutui, mutta kasvaimet saatiin pienenemään toisella hoitokerralla.

Levyn ryhmä käynnistää seuraavaksi kliinisen kokeen imusolmukesyövästä kärsivillä potilailla. Myöhemmin voisi olla mahdollista hoitaa tällä menetelmällä myös rintasyöpää.

Tutkimuksen julkaisi Science Translational Medicine.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.