Kahden molekyylin pistäminen kasvaimeen tehosi hiirten syöpään. Seuraavaksi hoitoa kokeillaan ihmisiin. Kuva: Sami Kero
Kahden molekyylin pistäminen kasvaimeen tehosi hiirten syöpään. Seuraavaksi hoitoa kokeillaan ihmisiin. Kuva: Sami Kero

Hoitoa kokeillaan pian syöpäpotilaisiin.

Yhdysvaltalaiset syöpätutkijat ovat saaneet hyvin lupaavia tuloksia uudenlaisella hoidolla, jossa kasvaimeen annettava ruiske aktivoi elimistön immuunijärjestelmän solut käymään syövän kimppuun. Nämä ruiskeen elävöittämät solut vaeltavat myös kasvaimen etäpesäkkeisiin muualla kehossa ja tuhoavat nekin.

Stanfordin yliopiston syöpätautien professori Ronald Levy tutki ryhmineen 20 erilaisen molekyylin tehoa syöpäkasvainten nujertamisessa.

Kokeessa hiirille tuotettiin ensin imusolmukesyöpä siirtämällä niiden kehon molemmille puolille syöpäsoluja. Näin saatiin aikaan kasvaimia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sitten tutkijat ruiskuttivat jokaisen hiiren yhteen kasvaimeen valitsemiaan molekyylejä joko yhdessä tai erikseen. Yksi molekyyliyhdistelmä osoittautui poikkeuksellisen toimivaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pieni dna:n pätkä yhdessä erään vasta-aineen kanssa hävitti kymmenessä päivässä sen kasvaimen, johon molekyylit oli ruiskutettu. Kahdenkymmenen päivän päästä myös muut kasvaimet olivat kadonneet hiiren elimistöstä, siis nekin, joihin ei ruisketta ollut annettu.

”Yksinään nämä molekyylit eivät tee mitään, mutta yhdistelmänä ne toimivat”, Levy sanoo Science-lehdessä.

Dna:n pätkä on nimeltään CpG-oligonukleotidi. Se antaa potkua immuunijärjestelmän dendriittisoluille. Toinen molekyyli, ox40-proteiinin vasta-aine, kiihdyttää immuunijärjestelmän t-solujen toimintaa.

Yhdessä nämä molekyylit aktivoivat kasvaimen sisään jo päässeet t-solut, joiden toiminnan syöpä on lamauttanut. Kasvaimesta ne pystyvät sitten leviämään myös muualle elimistöön ja hoitamaan siivouksen loppuun.

”En usko, että kasvaimen laadulla on merkitystä hoidon onnistumiselle, kunhan kasvaimeen on alkujaan päässyt immuunijärjestelmän soluja”, Levy sanoo Stanfordin yliopiston tiedotteessa.

Hoito tepsi myös sellaisiin hiiriin, jotka ovat luonnostaan alttiita rintasyövälle. Jos eläinten rintarauhasissa oli kaksi kasvainta, molekyylien ruiskuttaminen yhteen kasvaimeen hillitsi myös toisen kasvua.

Kokeissa käytetyistä 90 hiirestä 87 parani syövästä kokonaan. Kolmella hiirellä syöpä uusiutui, mutta kasvaimet saatiin pienenemään toisella hoitokerralla.

Levyn ryhmä käynnistää seuraavaksi kliinisen kokeen imusolmukesyövästä kärsivillä potilailla. Myöhemmin voisi olla mahdollista hoitaa tällä menetelmällä myös rintasyöpää.

Tutkimuksen julkaisi Science Translational Medicine.

Sisältö jatkuu mainoksen alla